Oppi tulee idästä

LOKAKUUSSA 2015 hongkongilaisen Mighty Current -kirjakustantamon johtajia alkoi kadota yksi toisensa perään.
51-vuotias Gui Minhai, yksi kustantamon omistajista, hävisi loma-asunnoltaan Thaimaan Pattayalta. Katoamispäivän aamuna Gui oli lähtenyt autolla ruokaostoksille, loma-asuntokompleksin paikallinen työntekijä kertoi myöhemmin The Guardianin haastattelussa. Portilla oli pyörinyt tuntematon mies, joka oli puhunut puhelimeensa kiinaa. Kun Gui palasi kaupasta, kiinaa puhunut mies nousi Guin autoon ja sitten auto ajoi pois. Gui ei ollut selvästikään suunnitellut äkkilähtöä: asunnon pöydältä löytyi hänen reseptilääkkeitään, jotka oli jaoteltu valmiiksi päiväannoksiin.
Samalla viikolla katosi kustantamon toimitusjohtaja Lui Bo, seuraavalla viikolla liiketoimintajohtaja Cheung Jiping. Kumpikin heistä katosi Manner-Kiinan puolella, missä he olivat olleet käymässä perheidensä luona.
Sitten katosi Lam Wingkei, joka johti kustantamon kirjakauppaa ja nukkui usein yötkin kaupassa. Myöhemmin selvisi, että Kiinan viranomaiset olivat napanneet hänet Hongkongin ja Manner-Kiinan rajalta, kun hän oli yrittänyt salakuljettaa kirjoja Manner-Kiinaan.

Mighty Current ei ole mikä tahansa kustantamo. Se tunnetaan sensaatiohakuisista ja juoruilevista kirjoista, jotka käsittelevät usein Kiinaa hallitsevaa kommunistista puoluetta ja sen johtoa. Manner-Kiinan puolella ne ovat kiellettyjä. Siellä maan johdon arvosteleminen voi johtaa pitkään vankeustuomioon.
Hongkongissa on sen sijaan voinut julkaista kriittisiäkin kirjoja Kiinasta. Hongkong on ollut Kiinan erityishallintoaluetta siitä asti, kun se vuonna 1997 siirtyi Britannialta Kiinalle. Manner-Kiinan viranomaisilla ei ole Hongkongissa toimivaltaa ja sananvapaustilanne on ollut siellä huomattavasti parempi kuin muualla Kiinassa.
Katoamisten aikaan huhuttiin, että Mighty Current -kustantamossa oli tekeillä kirja Kiinan presidentin Xi Jinpingin naissuhteista.
Joulukuun 2015 lopulla katosi vielä yksi saman kustantamon työntekijä, 65-vuotias Lee Bo. Kävi ilmi, että hänet oli viety Hongkongista, mikä aiheutti kaupungin asukkaissa paljon huolta ja ärtymystä. Ei ollut tavatonta, että Kiinan viranomaiset pidättivät arvostelijoitaan Manner-Kiinassa, mutta Hongkongissa sellainen oli poikkeuksellista.
Tuhannet ihmiset lähtivät kaduille osoittamaan mieltään. He vaativat Leen ja muiden kadonneiden kohtalon selvittämistä ja ilmaisivat huolensa Kiinan toimista.
Hongkongin hallinto julkaisi tiedotteen, jossa puhuttiin kauniisti sananvapauden ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta ja ilmoitettiin Hongkongin poliisin tutkivan katoamisia.
Mielenosoitusten kolmantena päivänä Kiina myönsi, että Lee Bo todella on Manner-Kiinassa, mutta mitään selitystä hänen katoamiselleen ei annettu. Hongkongin poliisi sai tiedon kahdeksan sanan pituisella viestillä.
Salaperäisistä katoamisista nousi häly myös ulkomailla. Niistä kiinnostuivat etenkin Britannia ja Ruotsi, sillä Gui Minhai on Ruotsin kansalainen ja Lee Bolla on sekä Kiinan että Britannian passi.
Ruotsi ja Britannia vaativat heti katoamisten jälkeen Kiinalta selityksiä, mutta niitä ei kuulunut. Kiina ei myöskään päästänyt Ruotsin tai Britannian suurlähetystöjen väkeä tapaamaan Leetä ja Guita, vaikka kansainvälisen oikeuden mukaan sen olisi pitänyt niin tehdä.

TAMMIKUUSSA 2016 Gui Minhai ilmestyi yllättäen Kiinan valtiollisen CCTV-televisiokanavan lähetykseen. Hän kertoi itkuisin silmin kameroille, että oli vuosia sitten ajanut humalassa Kiinassa 20-vuotiaan opiskelijan kuoliaaksi.
Hän sanoi tulleensa Manner-Kiinaan vapaaehtoisesti syyllisyydentunnosta ja pyysi, että Ruotsin viranomaiset eivät yrittäisi auttaa häntä.
”Vaikka olen Ruotsin kansalainen, tunnen yhä olevani kiinalainen, ja juureni ovat täällä”, hän sanoi.
Gui Minhain omaiset ja tuttavat eivät uskoneet hänen sanojaan. Kukaan ei ollut koskaan kuullut mistään yliajosta. Ja samanlaisia propagandakäyttöön tehtyjä ”tunnustuksia” on nähty Kiinan televisiossa kymmenittäin sen jälkeen, kun Xi Jinping nousi presidentiksi vuonna 2013.
Xi on keskittänyt itselleen valtaa ja hiljentänyt toisinajattelijoita. Lee Bon ja Gui Minhain sieppaukset olivat osoitus siitä, että Kiina on valmis vaientamaan kriitikoita myös oman maan rajojen ulkopuolella. Asiantuntijoiden mukaan Xin kaudella Kiinasta on tullut itsevarmempi ja röyhkeämpi globaali toimija. Se ei halua näyttäytyä heikkona. Kiina on myös huomannut, että bisnessuhteita luomalla ja investointeja tekemällä se voi vaimentaa ulkomaiden arvostelua.
Kevään ja kesän 2016 aikana kaikki muut siepatut pääsivät vapaiksi, vaan ei Gui Minhai. Hänen tyttärensä, Britanniassa asuva Angela Gui kampanjoi näyttävästi isänsä vapauttamisen puolesta. Hän kävi puhumassa asiasta muun muassa Yhdysvaltojen kongressin kuulemistilaisuudessa ja syytti siellä Kiinaa laittomien operaatioiden toteuttamisesta maansa rajojen ulkopuolella. Hän kertoi saaneensa isältään viestejä, joissa tämä kehotti häntä vaikenemaan tapauksesta.
”Uskon kuitenkin, että puhuminen on ainoa vaihtoehtoni”, Angela Gui sanoi.
Lokakuussa 2017 Kiina ilmoitti vapauttavansa Gui Minhain. Pian kävi kuitenkin ilmi, että kyse oli kotiarestin tyyppisestä järjestelystä. Guin piti pysyä Kiinassa ja ilmoittautua poliisille säännöllisesti.
Muutamaa kuukautta myöhemmin hänen annettiin matkustaa Pekingiin Ruotsin suurlähetystöön lääkärintutkimuksiin. Guin epäiltiin sairastavan harvinaista ALS-tautia, joka rappeuttaa liikehermosoluja.
Saattajiksi junamatkalle lähti kaksi ruotsalaista diplomaattia Ruotsin Shanghain-konsulaatista. Hieman ennen junan saapumista Pekingiin vaunuun ilmestyi kymmenkunta siviilipukuista miestä. He veivät Guin mukanaan.