Vailla virkavastuuta

VIISI VUOTTA SITTEN erityisasiantuntija Alpo Heikkinen ammattiliitto Talentiassa alkoi saada kunnista hämmentäviä yhteydenottoja. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät kertoivat, että heidän työpaikoillaan olivat esimerkiksi kiireellisen sijoituksen arviointia tehneet yksityisen firman työntekijät. Se on työtä, jossa arvioidaan, onko lapsi välittömässä vaarassa.

Se vaikutti Heikkisestä oudolta.

Toisaalla taas sosiaalityöntekijän tehtävät ostettiin firmalta, mutta virallisen vastuun kantoi kunnan virassa oleva työntekijä. Päätökset tehnyt viranhaltija ei siis itse tuntenut niiden ihmisten tilannetta, joiden elämää koskevia ratkaisuja hän teki.

”Se muutos alkoi näkyä meidän päässämme niihin aikoihin kun yksityiset firmat laajensivat terveydenhuollon puolelta sosiaalipalveluihin”, Alpo Heikkinen sanoo.

”Pienemmät kunnat alkoivat käyttää firmoja lastensuojelussa paikkaamaan henkilöstövajaustaan. Se lähti siitä näin liukumaan, ennen kuin kukaan oli edes tullut ajatelleeksi, että yritystoiminta voisi levitä viranomaisvallan alueelle.”

Heikkinen otti yhteyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriöön (STM). Selvisi, ettei ainakaan mitään valtakunnallista ohjeistusta asiasta ollut. Viranomaiset olivat uudesta tilanteesta yhtä yllättyneitä kuin liittokin.

Heikkinen soitti myös yritykseen, jonka nimi oli mainittu yhteydenotoissa.

”Sieltä yrityspuolelta sain hyvin omnipotentin vastauksen, että ei laki tätä kiellä. Minulla soi kellot, että eihän tämä voi näin olla.”

Vaikutti siltä, että siellä täällä Suomen kunnissa oli alettu kaikessa hiljaisuudessa teettää viranomaistehtäviä ostopalveluna.

”Meillä on monta sataa kuntaa, ja valvonnan resurssit Valviralla ja aluehallintovirastoilla täysin riittämättömät. Jos epäkohtailmoituksia ei tehdä, ei niistä tilanteista kuule kukaan”, Heikkinen sanoo.

”Luulen, että viranomaistoiminnan vallan rajaa nyt ikään kuin tapaus kerrallaan koetellaan.”

SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRASTOT eli avit valvovat alueidensa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Niistä ensimmäisenä uuteen ilmiöön reagoi Lounais-Suomen avi, joka lähetti huhtikuussa 2019 kuntiinsa paimenkirjeen otsikolla ”Virkavastuu kunnan sosiaalipalveluissa”. Avi oli saanut tietoonsa, että osa kunnista oli ostanut yrityksiltä sellaista työtä, jota firmat eivät saisi tehdä. Avi listasi lakipykäliä ja muistutti kuntia siitä, että julkista valtaa voi käyttää vain virkasuhteessa.

Kirjeen kirjoittanut Tiina Ronkamo on työskennellyt sosiaalihuollon ylitarkastajana seitsemän vuotta, eikä hän muista, että tällaiseen olisi jouduttu aiemmin puuttumaan.

”Onhan se mahdoton tilanne myös asiakkaan näkökulmasta”, Ronkamo sanoo. ”Asiakas ei voi tietää, milloin sosiaalityöntekijä toimii virkavastuulla ja milloin tämä on vain jonkun ostopalvelufirman edustajana.”

Lounais-Suomen avi otti viime vuonna valvontaansa Taivassalon, Pöytyän ja Kosken kunnat. Koska valvonta on yhä kesken, Ronkamo ei voi puhua niistä enempää. Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala kuitenkin kertoo, että kunta alkoi käyttää yksityisten yritysten sosiaalityöntekijöitä vuosi sitten, kun virkaan valittu sosiaalityöntekijä oli äkkiä perunut tulonsa.

”Kun soittelin naapurikuntiin, että oliko heidän mahdollista myydä vastaavaa palvelua, niin sieltä tuli sellainen vinkki, että firmojen puolelta voisi olla apua saatavilla.”

Taivassaloon uusi työntekijä on nyt saatu, samoin Pöytyälle.

Pöytyän virkaa toimittava perusturvajohtaja Susanna Ikola sanoo, että avin ohjauskirje tuli heille yllätyksenä.

”Minun mielestäni ne ohjeet eivät olleet kovin selvät ennen sitä. Tai en tiedä, ovatko ne nyt vielä tänäänkään.”