Pitkät - LP 127 29.6.2023
Hinnalla millä hyvänsä
Pitkät - LP 127
Valtionyhtiö lähti akkubisnekseen kiinalaisten kanssa. Seuraukset ympäristölle voivat olla tuhoisat.
Sähköautojen akkujen kysyntä kasvaa valtavasti, ja valtioilla on käynnissä kilpajuoksu investoinneista. Kiina on akkubisneksen suurin peluri, ja nyt se haluaa rakentaa tehtaita myös Suomeen. Suunnitelmat ovat osa Kiinan Vyö ja tie -ohjelmaa, joka tähtää Kiinan poliittisen vaikutusvallan kasvattamiseen. Kymenlaaksoon suunniteltujen tehtaiden raaka-aineen alkuperä herättää paljon kysymyksiä. Pahimmassa tapauksessa vihreän siirtymän nimissä aloitetut hankkeet voivat osoittautua ympäristölle katastrofaalisiksi.
LOPPUVUONNA 2021 kotkalainen Markku Enqvist lähetti minulle valokuvan.
Hän oli ottanut sen Keltakallion teollisuusalueelta Kotkan laitamilta. Kuvassa oli valtava lumen peittämä metsäaukio ja sen laitaan pystytetty kyltti: Power Up! Tämä tontti on varattu akkuteollisuuslaitokselle.
Kotkan kaupungin pystyttämässä kyltissä oli myös kiinankielistä tekstiä. Kiinalainen yhtiö oli aikeissa rakentaa paikalle akkumateriaalitehtaan, Enqvist selitti.
Tehtaan vuoksi kaupunki oli hakannut metsää ja kuorinut pintamaan pois noin 130 hehtaarin alueelta.
Enqvist on eläkkeellä oleva entinen puutavara-alan yrittäjä, joka harrastuksenaan penkoo julkisten varojen käyttöä ja erilaisia bisneshankkeita ja kirjoittelee niistä paikallislehden yleisönosastoon.
En varsinaisesti tunne Enqvistiä, mutta hän on silloin tällöin ottanut minuun yhteyttä ja vinkannut juttuaiheista.
Enqvist ihmetteli kaupungin toimia.
”Miksi tällaiset hakkuut on tehty, ennen kuin mitään sopimusta tehtaasta on edes allekirjoitettu? Ja miksi aukeaksi on hakattu sata hehtaaria metsää, vaikka tehdas tarvitsee vain muutaman kymmenen hehtaarin tontin?”
KELTAKALLIOON suunnitellun tehtaan tarina alkoi vuonna 2020. Silloin valtionyhtiö Suomen Malmijalostus kertoi suunnittelevansa Suomeen tehdasta, joka valmistaa sähköautojen litiumakkujen tarvitsemaa prekursorimateriaalia. Se on aine, jonka avulla akku voi varastoida ja vapauttaa energiaa.
Tehtaan sijaintipaikoiksi olivat ehdolla Kotka, Hamina, Vaasa ja Kokkola.
Lisäksi Suomen Malmijalostus kertoi suunnittelevansa Kotkaan tai Vaasaan toistakin akkumateriaalitehdasta. Se hyödyntäisi prekursoritehtaan tuotantoa ja valmistaisi siitä niin sanottua katodiaktiivimateriaalia. Sitä käytetään litiumakkujen peruskomponenttien, akkukennojen, valmistukseen.
Kotkassa ja Haminassa alkoi kova tohina. Kaupungit ostivat lisää tonttimaata ja kaavoittivat sitä tehtaiden käyttöön.
”Haluamme olla mukana suurissa hankkeissa, ja meillä pitää olla mitä tarjota kyselijöille”, Kotkan kaupungin maankäyttöinsinööri Tom Masalin sanoi Kymen Sanomille tammikuussa 2020.
MAAILMA tarvitsee koko ajan enemmän ja enemmän litiumakkuja. Niitä käytetään esimerkiksi sähköautoissa, matkapuhelimissa, tietokoneissa ja viivakoodinlukijoissa. Taustalla on niin sanottu vihreä siirtymä, joka tarkoittaa muun muassa siirtymistä fossiilisia polttoaineita käyttävistä autoista sähköautoihin.
Se merkitsee nopeaa kasvua litiumakkujen arvoketjussa, siis kaikessa akkuihin liittyvässä liiketoiminnassa kaivoksista kierrätykseen. Konsulttiyhtiö McKinseyn arvion mukaan arvoketjussa liikkuvan rahan määrä kasvaa tällä vuosikymmenellä 30 prosentilla joka
