Lyhyet
Miksi Suomi syytää rahaa Kiinan akkubisneksiin, Outi Salovaara?
Kiina on akkubisneksen suuri peluri, ja nyt se haluaisi perustaa akkumateriaalitehtaita Suomeen yhdessä valtionyhtiö Suomen Malminjalostuksen kanssa. Suunnitelmat sisältävät kuitenkin lukuisia ekologisia, poliittisia, taloudellisia ja eettisiä riskejä, kirjoittaa toimittaja Outi Salovaara jutussa ”Hinnalla millä hyvänsä”. Outi, mistä hankkeissa on kysymys?
”Kymenlaaksoon Haminaan ja Kotkaan aiotaan rakentaa valtionyhtiö Suomen Malmijalostuksen (aiemmin Terrafame) johdolla suuri akkumateriaalitehtaiden keskittymä. Kolmesta tehtaasta ainakin kaksi on kiinalaisia. Alueella kaupungit odottavat hankkeiden mukana seudulle jopa kymmentä tuhatta uutta työpaikkaa. Aiemmassa uutisoinnissa valtionyhtiö ja kaupunkien virkahenkilöät ovat iloinneet myös siitä, että hankkeiden myötä Suomi pääsisi osaksi vihreäksi kutsuttua akkuteollisuutta. Lyhyellä tähtäimellä tehtaat voisivat kyllä kasvattaa verotuloja, mutta niihin liittyy myös suuria ja pitkäkestoisia ympäristöriskejä.”
Kirjoitat jutussa, että Indonesiassa kiinalaisten yritysten hankkeet ovat jo aiheuttaneet ongelmia. Mitä ne ovat?
”Indonesialaisen ympäristöjärjestön johtaja kertoo jutussa suurista tuhoista, joita kiinalaisten kaivosten, sulattojen ja tehtaiden invaasio on aiheuttanut Indonesian jokiin, meriin, sademetsiin ja ilmaan. Siellä vihreä siirtymä ja sähköistyminen näyttäytyvät eri valossa kuin Suomessa.”
Millaisia seurauksia hankkeella voi olla Suomen luontoon?
”Tehtaan runsaiden jätevesien ja niiden ennakoimattomien vaikutusten vuoksi pahimmillaan tuloksena voi olla esimerkiksi Suomenlahden pilaantumista, mikä vaikuttaisi muun muassa sen eläimistöön. Tehtaita rakennettaessa pitäisi tarkkaan punnita lyhyen tähtäimen hyötyjen ohella myös mahdolliset riskit.”
Mitä tässä on pelissä ja kenellä?
”Suomalaisilla veronmaksajilla on rahaa pelissä, sillä mukana on valtionyhtiö Suomen Malmijalostus. Lisäksi Business Finland on myöntänyt tehdashankkeiden jätevesien kierrätysjärjestelmiin rahoitusta yhteensä 30 miljoonaa eurolla. Se on rahoittanut 15 miljoonalla eurolla kiinalaisen CNGR-yhtiön ja Suomen Malmijalostuksen yhteisyritystä ja samalla summalla myös Suomen Malmijalostuksen ja Adven-yhtiön yhteisyritystä. Jälkimmäinen herättää kysymyksiä siksi, koska Advenilla on yhteys yhdysvaltalaisen JP Morgan -pankin sijoitusrahastoon, joka on rekisteröity veroparatiisina tunnetuille Caymansaarille. Veroparatiisien käytöllä ei ole muuta tarkoitusta kuin häivyttää todellisia omistajia ja estää valtioita saamasta niille kuuluvia veroja. On arveluttavaa, että suomalainen valtionyhtiö on yhtiökumppanina ja Business Finland rahoittajana yhtiölle, jolla on veroparatiisikytköksiä.”
Mitä taloudellisia riskejä yhteistyö Kiinan kanssa sisältää?
”Koska kiinalaisilla yhtiöillä on Kymenlaakson tehtaissa enemmistöomistus ja siten päätösvalta, ne voivat sanella toimintaa pitkälle. Se voi olla Suomelle ongelma. Jos kiinalaiset yhtiöt päättäisivät esimerkiksi syystä tai toisesta sulkea tehtaat, Suomi ei voisi tehdä mitään. Tai jos ne joutuisivat Euroopassa talouspakotteiden kohteiksi, kuten venäläisten yritysten kanssa kävi, seuraukset olisivat Suomelle kalliit.”
Mikä yllätti juttua tehdessä?
”Suuri yllätys oli se, miten kritiikittömästi Suomessa suhtaudutaan Kiinan vaikutusvallan kasvuun. Miljardien liikevaihtoa pyörittävät kiinalaisyhtiöt kasvattavat aggressiivisesti sekä poliittista että taloudellista vaikutusvaltaa ympäri maailmaa. Tämä on tavoitteena Kiinan valtion Vyö ja tie -ohjelmassa, jota toteuttavat myös Kymenlaaksoon hamuavat kiinalaisfirmat. Suomen yhteistyöhalukkuus Kiinan kanssa on suuressa ristiriidassa sen kanssa, että Suomi ja Euroopan unioni ovat kertoneet pyrkivänsä eroon Kiina-riippuvuudestaan.”
Pitäisikö jonkin muuttua?
”Suomen lainsäädäntö on edelleen liian löperöä suitsiakseen ekologisesti riskialttiita kaivos- ja tehdashankkeita. Näyttää siltä, että eduskunnassa menevät helposti läpi lait, joiden avulla ympäristökysymykset voidaan ohittaa esimerkiksi kaivoshankkeissa. Tästä hyvä esimerkki on vuoden alussa voimaan tullut väliaikainen ympäristölupamenettelyä nopeuttava ohituskaistalaki, jota Kymenlaaksonkin akkumateriaalitehtaat käyttävät.”