Päiväkeskushumppa soi

“Voit rakentaa polkua kohti avoimia työmarkkinoita, kun osallistut kuntouttavaan työtoimintaan”, sanotaan TE-palveluiden verkkosivuilla. Se ei aivan pidä paikkaansa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista muutama prosentti työllistyy oikeisiin töihin. Palkattomaan työhön kuntoutuksena tai ”työkokeiluna” osallistuville kuitenkin luvataan, että ilmainen työ tukien menettämisen uhalla olisi keino saada töitä.

Kuten sunnuntaina ilmestyneestä jutustamme käy ilmi, kuntouttava työtoiminta voi tarkoittaa käytännössä mitä tahansa: siivousta, muuttohommia, puutöitä, kirjastotöitä, pesulatöitä, kuljetustöitä… ja niin edelleen. Jotkut kuntoutettavat tekevät vastuullisia töitä asiantuntijatehtävissä, toiset puurtavat raskaissa fyysisissä töissä.
Toiset taas tappavat aikaansa. Se ei välttämättä ole ihmiselle itselleen sen helpompaa, koska hyödytön puuhastelu syö itsetuntoa.
Huittisista kotoisin oleva Teppo Palmroos on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa yhdeksän vuotta. Tai työtoiminnan sijaan sitä olisi ehkä syytä kutsua yksinomaan toiminnaksi – jos toiminnaksi voidaan kutsua ristisanatehtävien täyttämistä päiväkeskuksessa. Palmroosia ja muita kuntouttavaan työhön osoitettuja yhdistää lähinnä läsnäolopakko ja se, ettei heidän työnsä kerrytä palkkaa, lomia tai eläkettä.
Palmroos arvioi, että koko hänen kuntoutusajastaan yhteensä noin vuosi on ollut jotain, mikä muistuttaa oikeaa työtä. Suurin osa on ollut pelkkää olemista.
Kerran päiväkeskuksessa esimerkiksi järjestettiin levyraati pistelappuineen kaikkineen. Se oli Palmroosista niin raivostuttavaa, että hän kieltäytyi osallistumasta asiaan millään lailla.
"Aikuisia ihmisiä leikitetään niin kuin lapsia.”

Juuri nyt Palmroos ei ole päiväkeskuksessa, koska edellinen sopimus päättyi hiljattain. Palmroos on siis taas mukana työttömyystilastoissa. Tosin hän pelkää, että kirje kolahtaa postiluukusta ja päiväkeskus kutsuu. Kunnan ei kannata pitää häntä työttömänä, koska silloin kunta maksaa osuutensa Palmroosin työmarkkinatuesta. Lisäksi kunta saa kymmenen euroa päivältä jos Palmroos täyttää sanaristikoita päiväkeskuksessa.
”Nyt sinne on vielä palkattu yksi ihminen ohjaajaksi sillä yhdeksän euron päiväpalkalla”, Palmroos sanoo. ”Hän on pomona. Mutta olihan keskitysleirilläkin kapot.”

Palmroosin työt loppuivat taannoin 1990-luvun lamaan. Hän oli tehnyt kymmenen vuoden uran kirjapainossa latomon puolella. Kuntouttaminen alkoi vuonna 2006. ”Sossussa sanottiin, että suuret ikäluokat menevät kohta eläkkeelle ja sitten tulee Suomeen työvoimapula.”
Se ei valitettavasti tullut koskemaan Teppo Palmroosia. Työvoimatoimistossa hänelle sanottiin, että kuntouttava kuitenkin poikisi palkkatöitä.
”Valehdeltiin.”
Ensimmäinen kuntouttava pesti oli vesilaitoksella. Siellä kukaan ei tullut kertomaan, mitä voisi tehdä. Viikon päästä Teppo Palmroos sai ”siirrellä jotain putkia”. Se tuntui typerältä ja nöyryyttävältä. Oli selvää, ettei hänellä ollut vesilaitoksella mitään tekoa.
Kaupungin työt jatkuivat: risusavotta ja aidan maalaaminen tuntuivat ihan mielekkäältä puuhalta sinänsä, vaikkei siitä palkkaa saanutkaan.
Sittemmin jalkavamma on estänyt fyysiset työt.
Palmroos on saanut neljä kertaa karenssin eli menettänyt työmarkkinatukensa, koska on ollut poissa työtoiminnasta. Tulot laskivat, mutta karenssissa oli kuitenkin hänen mukaansa se puoli, ettei tarvinnut mennä päiväkeskukseen ja oli vapaa tekemään mitä halusi.
”En koskaan ole ollut toimeton.”
Vapaa-ajallaan Palmroos tekee musiikkia ja julkaisee itse tekemiään lauluja Youtubessa tekemiään lauluja. Ne ovat piikikkäitä poliittisia ralleja, joihin lukeutuvat muun muassa Leevi and the Leavings -henkinen ”Työvoimapoliittinen lausunto” sekä Sielun veljille velkaa oleva Karenssiin.
Päiväkeskushumpassa hän laulelee:

"Päiväkeskus Kipinä,
sinne enää ikinä
uudelleen mä tahdo mennä milloinkaan.
Päiväkeskus Kipinä,
siellä sielu pipinä
miettii miten tänne joutui alkuunkaan."