Mitä ajattelet Teneriffan loma-asuntobisneksestä, Karoliina Paananen?

Long Playn uusin pitkä juttu, Karoliina Paanasen kirjoittama ”Unelmia ja toimistohommia” kertoo Teneriffan loma-asuntobisneksestä, johon liittyy kummallisia sopimuksia, oikeusjuttuja ja romuttuneita unelmia. Monet suomalaiset ovat luulleet ostaneensa itselleen asunnon, mutta heille onkin myyty jotain ihan muuta. Karoliina, mistä sait idean ruveta selvittelemään tätä kuviota?

”Kirjoitin aiheesta ensimmäisen kerran vuonna 2020, jolloin olin töissä Suomen Kuvalehdessä. Tuottajana työskennellyt Salla Vuorikoski oli silmäillyt suuren suomalaisen lomaosakeyrityksen Holiday Clubin tilinpäätöstä ja bongannut kiinnostavan yksityiskohdan. Holiday Clubilla oli käynnissä runsaasti oikeusjuttuja Espanjassa. Niihin oli uponnut paljon rahaa. Aloin selvittää, mistä yrityksen oikeusjutuissa oli kyse, ja kävi ilmi, että tapaukset olivat osa laajempaa ilmiötä.”

”Kanariansaarilla on valtavasti lomaosakekomplekseja, ja monet lomaosakkeiden omistajat haluavat päästä omistuksistaan eroon. Se on kuitenkin vaikeaa, koska osake pitäisi onnistua myymään eteenpäin. Niillä ei ole nykyisin kysyntää. Tietyt yrittäjät ovat haistaneet markkinaraon, ja Kanariansaarille on perustettu useita lakifirmoja, jotka tarjoavat lomaosakkeen omistajille mahdollisuutta purkaa sopimus oikeusteitse. Heidän palkkionsa lakiavusta ovat suuret.”

”Kun selvittelin lakifirmojen taustoja, huomasin, että niitä pyöritti usein joukko entisiä lomaosakemyyjiä. Vaikutti siis siltä, että samat ihmiset olivat ensin houkutelleet turisteja sijoittamaan rahojaan loma-asuntoihin ja rahastivat sitten toiseen kertaan tarjoamalla lakiapua. Kuvio tuntui jo silloin oudolta. Nyt halusin etsiä käsiini tällaisia myyjiä, jotka ovat vaihtaneet puolta. Ja muutenkin mennä syvemmälle kysymyksiin siitä, mitä ihmisille oli tarkalleen ottaen myyty ja millaisilla keinoilla.”

Jutun keskiössä on yritys nimeltä Silverpoint. Se on entinen lomaosakefirma, joka aloitti kymmenisen vuotta uuden bisneksen: se myi asiakkaille sijoituksia entisiin lomaosakehuoneistoihin. Ideana oli, että silloin, kun huoneistot eivät olisi sijoittajien omassa lomakäytössä, niitä käytettäisiin hotellihuoneina muille turisteille – ja näin sijoittaja alkaisi saada tuloja. Vuonna 2019 Silverpoint meni konkurssiin, ja sen jälkeen alkoivat ongelmat. Ketkä Silverpointiin sijoittivat rahojaan ja mitä heille on tapahtunut?

”Silverpoint solmi paljon kauppoja etenkin iäkkäiden pohjoiseurooppalaisten ihmisten kanssa. Kun yritys meni yllättäen konkurssiin, johtajat katosivat maan alle. Ihmiset ovat joutuneet sijoitustensa kanssa hankaliin tilanteisiin. Pahimmissa tapauksissa on käynyt niin, että ihminen on maksanut satoja tuhansia euroja siinä uskossa, että saisi loma-asunnon, mutta kukaan ei enää tunnusta, että hän omistaisi mitään asuntoa."

"Silverpointin konkurssin jälkeen vanhat myyjät alkoivat toimia samana kaavan mukaan kuin lomaosakemyyjätkin Teneriffalla. Myös he menivät töihin paikallisiin lakifirmoihin ja alkoivat soitella Silverpointin aikaisia asiakkaitaan läpi sekä kaupitella lakiapua. Kun matkustin tätä juttua varten Teneriffalle, halusin löytää näitä kaksoisagentteja ja firmojen vastuuhenkilöitä.”

Miten nämä ihmiset suhtautuivat sinuun?

”Välillä oli hyvin vaikeaa saada ihmisiä puhumaan. Haastatteluista kieltäydyttiin värikkäin keinoin. Haastatteluista luistettiin vetoamalla lakipykäliin ja ohjaamalla minua puhumaan jonkin yrityksen ”juristille”. Kaksi kertaa kävi myös niin, että haastateltava menetti yhtäkkiä kielitaitonsa kesken keskustelun.”

Mitä ajattelet nyt Teneriffan loma-asuntobisneksestä?

”Minulle se näyttäytyy sotkuisena ja härskinä. Haastattelin juttuun vajaata kahtakymmentä Silverpointin entistä asiakasta tai asiakkaiden omaista Silverpointin ja lakifirmojen myyntitaktiikoista, ja kertomuksissa toistui sama kaava.
Asiakkaaksi oli etsitty iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat kielitaidottomia ja ilahtuvat usein suomea puhuvista myyjistä, jotka osaavat neuvoa kaikenlaisissa asioissa. Usein heille luvattiin myös, että Silverpoint olisi keino päästä eroon vanhasta lomaosakkeesta.
Kauppojen hierontaan liittyi myös muita huomiota herättäviä piirteitä: myyjät veivät asiakkaitaan syömään ja juomaan ja yritys järjesti hulppeita bileitä ja jopa huviveneajeluja.”

”Lakifirmojen lupaukset olivat yhtä lailla hurjia. Haastattelemani ihmiset kertoivat, että heille luvattiin, että oikeusjutun aloittamalla rahoja voisi saada takaisin jopa kaksinkertaisena. Lupaukset herättävät kysymyksiä, koska Silverpoint oli konkurssissa, eikä yrityksellä ole silloin varoja, joista maksaa velkojille.”

Lue ”Unelmia ja toimistohommia” täältä.