Jokin muu syy, mikä?

Helmikuun jutussaan ”Jokin muu, mikä” Long Play kertoi, kuinka lainsäädännöllä ja lääketieteellä on määritelty sukupuolen rajoja. Suomen laki vaatii transsukupuolisilta ihmisiltä psykiatrista diagnoosia ja lisääntymiskyvyttömyyttä. Lääketieteellistä syytä tähän ei ole, sen sijaan muita syitä kyllä esitetään. Nyt Suomessa keskustelu transsukupuolisten asemasta on jäänyt pyörimään sen ympärille, ”voivatko miehet synnyttää”.

Yhdysvalloissa sukupuolivähemmistöt ovat paljon näkyvämpiä kuin Suomessa, mutta silti siellä keskustelu heistä on pyörinyt lähes vuoden vessojen ympärillä. Pohjois-Carolinassa tuli viime huhtikuussa voimaan laki, jonka mukaan transsukupuoliset ihmiset saavat käyttää vain syntymätodistukseensa merkityn sukupuolen mukaisia julkisia vessoja. Tätä on perusteltu naisten suojelemisella.

Yhdysvalloissa julkisia vessoja koskevia lakeja tutkinut oikeustieteilijä Terry Kogan on toistamiseen huomauttanut, että lain puolustajien perusteet ovat virheellisiä. Naisten ahdistelu julkisissa vessoissa ei ole todellinen ongelma, vaan niissä kokevat paljon häirintää – transsukupuoliset. Williams Instituten kyselytutkimukseen vuonna 2013 vastanneista 70 prosenttia kertoi, että heitä oli julkisissa vessoissa häiritty, pilkattu tai estetty tekemästä tarpeitaan. Yli puolet oli kärsinyt jatkuvan pidättämisen takia erilaisista terveysongelmista, kuten virtsatietulehduksista ja munuaisvaivoista. Osa vastaajista kuvasi monimutkaisia reittejä ja aikatauluja, joita he noudattivat päivittäin vain välttyäkseen joutumasta vessaan toisen ihmisen kanssa.

Keskustelussa on kaikuja 1800-luvun lopulta, jolloin naisen paikkaa yhteiskunnassa rajattiin suuresti, Kogan kirjoitti The Guardianissa viime kesänä.

Kun naiset teollisen vallankumouksen alettua tulivat työelämään, luotiin sukupuolierottelua vahvistavia lakeja. Heidän työntekoaan ja ammattivalintojaan rajoitettiin säädöksillä, joita perusteltiin naisten fyysisellä heiveröisyydellä. Lisäksi naisia varten rakennettiin erillisiä tiloja: naisten vaunuja juniin, naisten lukuhuoneita kirjastoihin, naisten osastoja tavarataloihin – sopivalla kodinomaisella sisutuksella varustettuina.

Vessat olivat vain yksi jatke yhteiskuntajärjestykselle, jossa maailman jakautui miesten julkiseen ja naisten yksityiseen piiriin.

Sukupuolivähemmistöjen kautta käsitellään aina myös muita asioita, jotka eivät välttämättä liity heihin itseensä. Kun nykyistä, vuonna 2003 voimaan tullutta translakia käsiteltiin eduskunnassa, sitä vastustettiin muun muassa sillä perusteella, että transsukupuolisten ihmisten vanhemmuus toimisi porttina homojen ja lesbojen vanhemmuudelle. Sukupuolivähemmistöjen oikeudet herättivät pelon seksuaalivähemmistöjen oikeuksista.

Vuonna 2014 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto antoi ratkaisun tapauksessa Hämäläinen vastaan Suomen valtio. Hämäläinen oli halunnut vahvistaa juridisen sukupuolensa naiseksi, mutta ehtona oli avioliiton purkaminen tai sen muuttaminen rekisteröidyksi parisuhteeksi. Hämäläinen ja hänen vaimonsa uskoivat, että avioliitto oli liittona lopullinen. Lisäksi vaimo ei halunnut rekisteröityyn parisuhteeseen, koska hän ei ollut lesbo.

Hämäläinen vetosi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8. artiklaan (oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta), 12. artiklaan (oikeus avioliittoon) ja 14. artiklaan (syrjinnän kielto).

Hämäläinen hävisi: oikeus katsoi, että hänen olisi erottava, jos sukupuoli korjattaisiin väestörekisteriin.

Kolme tuomaria tosin asettui Hämäläisen puolelle. Heidän eriävän mielipiteensä mukaan Hämäläinen oli selvästi asetettu eriarvoiseen asemaan nimenomaan sukupuolensa, ei seksuaalisen suuntautumisensa, vuoksi. He totesivat, että päätöksen ensisijainen tarkoitus oli pitää avioliitto samaa sukupuolta olevien parien ulottumattomissa.

Oikeus-lehden numerossa 1/2016 julkaistiin oikeustieteen tohtorikoulutettavan Marjo Rantalan katsaus sukupuolivähemmistöjen oikeusasemaan Suomessa. Hän toteaa, että vaikka laki ei määrittele sukupuolta, oikeusjärjestelmä kyllä tekee niin monin tavoin. Sitä ohjaa käsitys siitä, mitä sukupuolen pitää olla.

”Transsukupuolisten ja intersukupuolisten henkilöiden oikeusaseman oikeudellinen analyysi paljastaa, miten oikeusjärjestelmä itse osallistuu sukupuolen määrittelyyn ja tunnustaa vain tietynlaisen, sukupuolten vastakkaisuuteen perustuvan miehen ja naisen kategorian.”

Järjestelmä joka lähtee tästä oletuksesta, on heikompi havaitsemaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää silloin, kun sukupuoli ei sovi oletettuun muottiin.

Lue "Jokin muu, mikä": https://longplay.fi/single/jokin-muu-mika