Euroopan eläkevakuuttajat keinottelevat ruoan hinnalla, suomalaisetkin mukana ruokajohdannaiskaupassa

Long Playn ja Lighthouse Reportsin yhteistyö paljastaa, että osa eurooppalaisista eläkevakuuttajista ryntäsi tänä vuonna mukaan miljardipeliin ruoan hinnalla. Asiantuntijoiden mukaan se vauhditti ruokakriisiä. 

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, suursijoittajat kiirehtivät ostamaan hyödykejohdannaisia. 

Ne ovat arvopapereita, joiden arvo perustuu jonkin raaka-aineen markkinahinnan heilahteluihin. Futuurin ostaja ja myyjä sopivat tekevänsä tulevaisuudessa kaupat vaikkapa maissista, vehnästä tai öljystä, ennalta sovittuun hintaan. Osapuolet voivat käyttää johdannaisia suojautuakseen hinnanmuutoksilta, mutta niitä voi käyttää myös riskisijoittamiseen: sijoittajat ikään kuin lyövät vetoa raaka-aineiden tulevista hinnoista. He myyvät ja ostavat ostosopimuksia, vaikka heillä ei ole aikomustakaan ostaa itse raaka-aineita. 

Asiantuntijoiden mukaan suursijoittajien peli elintarvikkeisiin liittyvillä johdannaisilla lähti keväällä laukalle. Se aiheutti hintakuplan. Osa sijoittajista tahkosi miljardivoittoja, kun ruoan hinta nousi ja nälkä maailmassa lisääntyi. 

Maailman 12 suurimman sijoituspankin hyödykeosastojen liikevaihto noin nelinkertaistui alkuvuonna, Coalition-analytiikkayritys arvioi.

Viime viikolla YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD vaati hallituksia puuttumaan hintaspekulaatioon, koska se nostaa sekä ruoan että energian hintoja.

Long Play tutki ruokajohdannaismarkkinoiden kuumenemista yhdessä kansainvälisen Lighthouse Reports -toimittajaryhmän kanssa. Selvitimme 75 eurooppalaisen eläkerahaston osuutta hintakeinotteluun ja löysimme 37,6 miljardin euron arvosta eurooppalaisten työeläkevakuuttajien hyödykejohdannaissijoituksia. Selvitys tehtiin vertailemalla tilinpäätöstietoja sekä esittämällä kysymyksiä suoraan yhtiöille. 

Mukana selvityksessä oli seitsemän suomalaista työeläkevakuuttajaa. Niistä viisi oli sijoittanut hyödykejohdannaisiin. Suoria sijoituksia hyödykejohdannaisiin oli Varmalla, Ilmarisella ja Elolla. Lisäksi Elo, Veritas ja Kirkon eläkerahasto olivat sijoittaneet hyödykejohdannaisiin välillisesti, esimerkiksi hedgerahastojen kautta. 

Seitsemästä suomalaisesta työeläkevakuuttajasta kaksi, Keva ja Valtion eläkerahasto, eivät olleet lainkaan sijoittaneet hyödykejohdannaisiin. 

Kotimaisten vakuuttajien tutkimista vaikeutti se, että ne olivat poikkeuksellisen haluttomia kertomaan tietoja johdannaissijoituksistaan. 

Vain Varma ja Kirkon eläkerahasto kertoivat Long Playlle, kuinka paljon ne olivat sijoittaneet ruokajohdannaisiin (molempien tapauksissa vajaan promillen sijoitussalkustaan). Muut eläkevakuuttajat antoivat huomattavasti ylimalkaisempia tietoja. Ilmarinen esimerkiksi sanoi, ettei ole tällä hetkellä ”kovinkaan aktiivinen toimija hyödykemarkkinoilla”, mutta ei kuitenkaan paljastanut sijoituksensa rahasummaa. Osa vetosi siihen, etteivät ne tiedä, miten hedgerahastot käyttävät sijoitettua omaisuutta, tai että niillä ei vaitiolosopimuksen vuoksi ole lupaa kertoa asiasta tarkemmin. 

Muissa Euroopan maissa toimivat eläkerahastot kertoivat sijoituksistaan huomattavasti avoimemmin kuin suomalaiset. 

Suurimmasta johdannaispotista kertoi hollantilainen eläkejätti ABP, jonka hyödykejohdannaissijoitusten arvo vuonna 2021 oli 34 miljardia euroa. Noin kolmannes summasta oli sijoitettu ruokajohdannaisiin.

Moni eläkerahasto oli kasvattanut sijoituksiaan tuntuvasti jo ennen Ukrainan sodan syttymistä. Ensi merkit markkinoiden kuumenemisesta saatiinkin jo pian koronaviruspandemian alettua. Brittiläinen julkinen työeläkerahasto National Employment and Savings Trust paisutti hyödykejohdannaispottiaan 313 miljoonasta eurosta 750 miljoonaan euroon kahdessa vuodessa.

Long Play tutki ruokajohdannaismarkkinoiden kuumenemista yhdessä kansainvälisen Lighthouse Reports -toimittajaryhmän kanssa. Lue, miksi asiantuntijat ovat huolissaan ruoan hintaspekulaatiosta.

Mitä tutkivien toimittajien yhteistyöhankkeessa tehtiin? Lue Lighthouse Reportsin Twitter-kooste.