Asiantuntijat: Sijoittajat nostivat ruoan hintoja

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ruoan hinta alkoi nousta. Vehnän hinta Pariisin Matif-raaka-ainepörssissä nousi 67 prosentilla helmikuun lopusta toukokuuhun. 

Hinnan heilahtelu vaikutti kohtuuttoman voimakkaalta: vehnästä ei nimittäin ollut pulaa. Sen tarjonnan on arvioitu laskevan tänä vuonna vain vajaalla prosentilla viime vuoteen verrattuna. 

Huhtikuussa 72 prosenttia pariisilaisten vehnäfutuurien ostajista oli mukana spekuloidakseen hinnoilla, ei ostaakseen vehnää. Se oli poikkeuksellisen paljon. Tavallisesti osuus on ollut noin neljänneksen. 

Se palautti mieleen vuosien 2007–2008 finanssikriisin jälkeen käydyn taloustieteen oppikiistan: voiko olla, että hinnoilla spekuloivat riskisijoittajat vaikuttavat tuotteiden hintoihin?

Brittiläinen taloustieteilijä Ann Pettifor nousi maailmanmaineeseen ennustettuaan finanssikriisin vuonna 2006. Pettiforin mukaan vastaus on yksinkertainen: kyllä voivat. 

”Hyödykkeitä on olemassa rajallinen määrä, oli sitten kyse viljasta, omaisuudesta tai energiasta”, Pettifor sanoo. ”Kun rajallista hyödykettä kohti vyöryy valtava määrä rahaa, rahavyöry nostaa hintoja.”

Long Play tutki ruokajohdannaismarkkinoiden kuumenemista yhdessä kansainvälisen Lighthouse Reports -toimittajaryhmän kanssa. Kävi ilmi, että viidennes selvitykseen osallistuneista eurooppalaisista työeläkerahastoista on sijoittanut rahaa hyödykejohdannaisiin, joiden avulla voidaan spekuloida raaka-aineiden hintamuutoksilla. Mukana oli myös suomalaisia työeläkevakuuttajia. 

Kaikki asiantuntijat eivät jaa huolta johdannaiskaupan vaikutuksista hintoihin. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi kirjoitti viime viikolla blogissaan, että spekulaatio parantaa markkinoiden toimintaa.

”Vaikka spekulatiivinen sijoittaminen voi jossain tapauksissa vaikuttaa lyhytaikaisiin hintavaihteluihin, se ei selitä pitkän aikavälin hintojen nousua”, Niemi kirjoitti. 

Osa selvitykseen osallistuneista eläkeyhtiöistä totesi, etteivät ne usko johdannaisspekulaation voivan nostaa ruoan hintoja missään olosuhteissa. Osa taas kertoi, etteivät ne eettisistä syistä sijoita lainkaan ruokajohdannaisiin. 

Long Playn ja Lighthouse Reportsin haastattelemat asiantuntijat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että keinottelu on ongelma erityisesti kriisiaikoina, jolloin spekulatiiviset sijoittajat tuovat ruokajohdannaismarkkinoille lyhyessä ajassa valtavan määrän rahaa. 

”Olisi kyse varsin erikoisesta markkinasta, jos ostaminen ei lainkaan nostaisi hintoja”, viljamarkkinoihin erikoistunut johdannaisanalyytikko Dave Whitcomb sanoo. 

Whitcombin mukaan markkinoiden kuumeneminen alkaa, kun esimerkiksi alkava konflikti, inflaatio tai kuivuus antaa vihiä siitä, että perushyödykkeiden hinnat saattavat pian nousta. Nopealiikkeisimmät sijoittajat kiiruhtavat ostamaan paljon futuurisopimuksia myydäkseen ne myöhemmin voitolla eteenpäin. Varsinainen ryntäys tapahtuu, kun trendejä seuraavat sijoittajat huomaavat ilmiön ja hyppäävät kelkkaan. Ne toimivat kaikki samalla tavalla: ostavat, kun hinta nousee, ja myyvät, kun se laskee. Kun spekuloijat alkavat reagoida toistensa toimintaan, syntyy lyhytkestoisia osto- ja myyntikiihkoja.

Silloin silkka samassa tahdissa liikkuvan rahan massa saa hyödykkeiden hinnat heilahtelemaan liioitellusti, Whitcomb sanoo.

Ruoan hintakupla puhkesi toukokuun lopussa. Vehnätonnin hinta Pariisin Matif-pörssissä laski ripeästi yli 430 eurosta noin 330 euroon. Monet hyödykejohdannaismarkkinoille myöhässä sijoittaneet menettivät omaisuuksia. 

LUT-yliopiston ympäristöjohtamisen ja -talouden professori Lassi Linnasen mukaan eläkeyhtiöiden ei ylipäänsä pitäisi lähteä mukaan rahoitusalalla vallitsevaan riskinoton kulttuuriin.

”Johdannaismarkkinoilla tehdään isoimmat hillot silloin, kun on iso volatiliteetti, mutta silloin on myös isoimmat riskit.” 

Kun kova riskinotto yhdistetään sijoittamisen lähes täydelliseen läpinäkymättömyyteen, tilanne voi olla eläkevakuutetun näkökulmasta vaarallinen, Linnanen sanoo. 

Ann Pettiforin mukaan eläkeyhtiöiden ei kannattaisi lainkaan osallistua suurten riskien hintaspekulaatioon.

”Kyse on miljoonien ihmisten säästöistä ja koko tulevaisuudesta. En ikinä haluaisi, että oma eläkeyhtiöni sotkeutuisi mihinkään niin epävakaaseen.”

Vuosina 2007 ja 2008 Yhdysvaltain asuntovelkakriisi ja äärisäät saivat sijoittajat ostamaan joukolla ruokajohdannaisia. Tuolloin johdannaiskaupan sääntelyä oli hiljattain purettu. Vehnän, riisin ja maissin hinnat alkoivat heittelehtiä, ja maailman haavoittuvimmilla alueilla ihmiset näkivät nälkää. 

Finanssikriisin jälkeisinä vuosina EU laati MiFID-direktiivin, jolla se pyrki rajoittamaan yletöntä johdannaisspekulaatiota. Pankkiala on kuitenkin lobannut ahkerasti MiFID-direktiiviä vastaan, ja sääntöjä kevennettiin viime vuonna. Direktiivin seuraavia muutostarpeita arvioidaan EU-parlamentissa parhaillaan.  

YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD vaati viime viikolla, että hallitusten pitäisi säädellä johdannaiskauppaa aiempaa tehokkaammin. 

Keskellä Ukrainan sodan aiheuttamia huolia on ollut vaikea saada europarlamentaarikkoja innostumaan finanssimarkkinoiden sääntelystä, kertoo Sirpa Pietikäinen, europarlamentin talouskomitean suomalaisjäsen. 

”Tunnelma on nyt pääpiirteissään se, että olemme sotataloudessa, yritykset eivät siedä hallinnollista taakkaa, joten sääntöjä on purettava”, Pietikäinen sanoo.

Joitakin ratkaisuehdotuksia on Pietikäisen mukaan pyöritelty: voitaisiinko läpinäkyvyyttä lisätä esimerkiksi vaatimalla hedgerahastoja pitämään erityyppiset johdannaiset omina tuotteinaan, jolloin asiakkaat tietäisivät, mitä ostavat? Tai voitaisiinko spekulatiiviset sijoittajat jopa sulkea ulos hyödykejohdannaismarkkinoilta vakavien kriisien aikana? 

”En usko että tällaiset ehdotukset menevät läpi, ajankohta ei ole vielä oikea. Ehkä joskus, kun todella kohtaamme nälänhätää ja ruokapulaa.”

Long Play tutki ruokajohdannaismarkkinoiden kuumenemista yhdessä kansainvälisen Lighthouse Reports -toimittajaryhmän kanssa. Lue toisesta jutustamme, mitä suomalaiset eläkeyhtiöt kertoivat sijoituksistaan. 

Mitä tutkivien toimittajien yhteistyöhankkeessa tehtiin? Lue Lighthouse Reportsin Twitter-kooste.