Bellingcat paljasti Carl J. Danhammerin kaverin ”ihmisoikeusjärjestön” huijaukseksi

Harva on kuullut ihmisoikeusjärjestö CIPDH:sta (Comité International Pour La Protection Des Droits de L’homme). Se on ”riippumaton hallituksista, poliittisista suuntauksista, taloudellisista voimista ja uskonnollisista ryhmistä”, lukee Pariisiin rekisteröidyn järjestön verkkosivuilla. 

CIPDH kertoo olevansa humanitäärinen järjestö, joka on Yhdistyneiden kansakuntien kumppani. Järjestön oma logo muistuttaa erehdyttävästi YK:n oliivinlehtitunnusta.

Mutta todellisuudessa se ei ole oikea ihmisoikeusjärjestö.

Asian paljasti viime viikolla tutkivan journalismin verkosto Bellingcat perusteellisessa jutussaan, jota toimittaja Elise Thomas oli tehnyt yli vuoden. Hän otti yhteyttä kaikkiin tahoihin, joiden kanssa CIPDH kertoo tekevänsä yhteistyötä, muun muassa YK:hon, Kansainväliseen työjärjestöön (ILO) ja Maailmanpankkiin. Kaikki kiistivät, että niillä olisi mitään tekemistä järjestön kanssa.

Selvityksessä kävi ilmi monia muitakin erikoisia asioita. CIPDH on muun muassa käyttänyt autoissaan YK-ajoneuvojen rekisterikilpiä muistuttavia kilpiä, ja järjestön jäseniltä on rajatarkastuksissa löydetty väärennettyjä diplomaattipasseja. Järjestö on onnistunut kutsuttamaan itsensä poliittisten päättäjien puheille.

Humanitääriseksi järjestöksi itseään kutsuva CIPDH on yhdistetty epähumanitäärisiin selkkauksiin. YK:n turvallisuusneuvoston raportin mukaan Libyan entisen johtajan Muammar Gaddafin kavallettua omaisuutta on varastoitu Punaisen ristin tunnuksilla varustetuissa laatikoissa CIPDH:n tiloissa Ghanassa.

CIPDH:n verkkosivuilla esitellään järjestön ”työntekijöitä” kuvien kera. Bellingcat ei kyennyt varmentamaan kaikkien ihmisten henkilöyttä, mutta ainakaan osalla ei ole mitään tekemistä järjestön kanssa: joukossa on muun muassa australialaisia poliitikkoja. 

Ne henkilöt, jotka Bellingcat on kyennyt varmistamaan, ovat tulleet esiin epäilyttävissä yhteyksissä: yksi heistä, montenegrolainen rikollispomo on parhaillaan vangittuna epäiltynä kiristyksestä ja pahoinpitelystä. Toinen on antanut Kiinassa Xinjiangin uiguurialueella terrorisminvastaista koulutusta.

Bellingcatin mukaan CIPDH vaikuttaa kulissijärjestöltä, joka toimii pääasiassa Balkanin alueella ja Ghanassa. Ghanan pääkaupungissa Accrassa sijaitsee jopa jonkinlainen päämaja. Bellingcatin julkaisemassa Google-katunäkymässä on iso suurlähetystöä muistuttava rakennus, jonka edessä portissa on CIPDH:n tunnukset. 

 

Long Playn toimituksessa CIPDH kuulosti jostain syystä tutulta kirjainyhdistelmältä. Sitten sähköpostikansion uumenista löytyi selitys: Sunny Car Center! (Se oli Hämeenlinnan kupeeseen kaavailtu suurellinen autokauppahanke, joka ei koskaan toteutunut.)

Vuonna 2014 kirjoitin ”Levoton prinssi” -jutun, joka kertoi Carl J. Danhammerista, Ylöjärvellä asuvasta, mutta Ghanassa paljon viihtyvästä erikoisesta huijarista. Kun tein juttuani, vaikutti siltä, että Danhammer oli sotkeutunut jotenkin myös Sunny Car Centeriin. Syyskuussa 2014 julkisuuteen vuoti erikoinen sähköpostiviesti Ghanasta. Viesti oli kirjoitettu erittäin huonolla englannilla ja sen lähettäjäksi oli ilmoitettu Fagus Yaw Berko, joka esiintyi ihmisoikeusjärjestö CIPDH:n edustajana. 

Sunny Car Centerin toimitusjohtaja Markku Ritaluoma oli yrittänyt hankkia hankkeelleen rahoitusta Sambiasta, mutta luvattuja miljoonia ei koskaan kuulunut, vaikka Ritaluoma oli maksanut 336 000 euroa ”oikeus- ja hoitokuluja”. Ritaluoma oli jostain syystä pyytänyt CIPDH:n Afrikan-osaston johtajana esiintynyttä Fagus Yaw Berkoa selvittämään rahojensa kohtaloa. Ritaluomalle lähettämässään viestissä tämä Yaw Berko tarjoutui lentämään Sambiaan selvittämään sotkua. Asiaa kommentoi Hämeen Sanomissa myös CIPDH:n lakiosaston johtaja Anna Bozin. (Hän on yksi heistä, jonka kohdalla järjestön verkkosivuilla oli asiaan liittymätön julkisuuden henkilön kuva.) Kun sähköposti vuoti julkisuuteen, se herätti paljon epäilyksiä, eikä pelkästään huonon englantinsa vuoksi. Nettipalstojen harrastelijasalapoliisit huomasivat, että viestiä ei todennäköisesti ollut kirjoitettu alun perin englanniksi, vaan se oli käännetty tietokoneohjelmalla suomesta. Viesti muistutti hämmentävän paljon viestejä, joiden avulla Carl J. Danhammer oli aiemmin huijannut satojatuhansia euroja eräältä rovaniemeläisvanhukselta.

MuroBBS-keskustelupalstalla julkaistiin kuvakaappaus Fagus Yaw Berkon Facebook-sivuilta: hän ja Danhammer olivat Facebook-ystäviä. Danhammer oli myös ladannut kotisivuilleen monta kuvaa, jossa hän esiintyy Yaw Berkon kanssa.

”Tunnen miehen hyvin jo yli 10 vuotta”, Danhammer vakuutti minulle sähköpostissa. Vakuudeksi hän lähetti kuvan CIPDH:n Afrikan-osaston verkkosivusta, jossa Yaw Berko esiintyy. Itse hän kiisti sotkeutuneensa Sunny Car Center -huijaukseen. 

 

Tämä kaikki on todella hämmentävää. Mitä CIPDH pohjimmiltaan tekee ja miksi se yrittää naamioitua humanitääriseksi toimijaksi? On vain valistuneita arvauksia. Bellingcatin haastatteleman turvallisuusalan asiantuntijan mukaan YK on niin monimutkainen ja rönsyilevä organisaatio, että yksi valeasuinen valejärjestö ei herätä epäilyksiä – sen sijaan rikolliselle toiminnalle virallisen oloiset tunnukset antavat oivallisen sumuverhon. ”Ihmisoikeusjärjestön” voi värvätä vaikkapa selvittämään kadonneiden rahojen kohtaloa Sambiassa. Se, miten Ritaluoma päätyi palkkaamaan CIPDH:n edustajan, on epäselvää. Long Play ei tavoittanut Markku Ritaluomaa kommentoimaan asiaa. (Turun hovioikeus tuomitsi helmikuussa 2020 Markku Ritaluoman maksamaan yhtiön konkurssipesälle vahingonkorvauksena 6,2 miljoonaa euroa. Tuomio on lainvoimainen.) Myöskään Carl J. Danhammer ei vastannut haastattelupyyntöön.

Entä kuka oikein on Fagus Yaw Berko? Hän ei esiinny Bellingcatin jutussa, joten päätin kysyä asiasta jutun kirjoittaneelta Elise Thomasilta, tuliko tämän nimi vastaan juttua tehdessä. Tuli kyllä, hän vastaa sähköpostissa.

”Kun tutkin tapausta, törmäsin uutisjuttuihin vuodelta 2014 ja tutkin häntä lyhyesti."

Vuonna 2020 Yaw Berkosta kuitenkin löytyi enää vain niukalti tietoa eikä hänen nimensä esiintynyt missään asiakirjoissa, joten Thomas päätti keskittyä muihin henkilöihin. 

 

Lue ”Levoton prinssi” täällä.