Syyttäjän päätöksessä Poliisien Facebook-ryhmästä on virheellistä tietoa

Kihlakunnansyyttäjä Laura Sairanen päätti maanantaina olla käynnistämättä esitutkintaa rasistisesta ja herjaavasta kirjoittelusta Facebookin Poliisit-ryhmässä. Ryhmässä on noin 2 800 jäsentä, joiden poliisitaustan ylläpito on tarkastanut. Sairanen teki asiasta kolme päätöstä.

Long Play paljasti poliisiryhmän keskustelujen sisältöjä kesäkuun alussa julkaistussa jutussa ”Satunnaistarkastus”. Syyttäjä päätöksistä yksi koski tutkintapyyntöä, jonka Poliisihallitus oli tehnyt Long Playn jutun pohjalta. Toinen päätös koski pappi Marjaana Toiviaisen rikosilmoitusta panettelustaan ryhmässä, kolmas äärioikeistolaisen aktiivin Junes Lokan tutkintapyyntöä siitä, onko ryhmää moderoinut rikoskomisario Marko Forss syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Long Play toimitti kesäkuussa Facebook-ryhmästä saadut kuvakaappaukset lähteen pyynnöstä valtakunnansyyttäjänvirastolle. Kuvia käytettiin syyttäjän päätösten mukaan vain Poliisihallituksen tekemän tutkintapyynnön selvittämisessä.

Poliisihallituksen tutkintapyyntöä koskevassa päätöksessä lukee, että valtakunnansyyttäjänvirastoon toimitetusta aineistossa ”kirjoittajien nimet on poistettu”. Myös Helsingin Sanomat kirjoitti maanantaina  Poliisihallituksen viestintäpäällikön Marko Luotosen kertoneen, ettei Poliisihallitus ”tiedä Facebook-ryhmän kirjoittajien nimiä sen enempää kuin valtakunnansyyttäjänvirastokaan”. (Long Playlle Luotonen kertoo kommentoineensa vain Poliisihallituksen omia tietoja.)

Se, että kirjoittajien henkilöyttä ei tiedettäisi, ei pidä paikkaansa. Syyttäjälle toimitetussa aineistossa oli noin sata nimetöntä kuvaa mutta yli 50 sellaista, joissa kirjoittajien nimet ovat näkyvissä. Panettelevissa kommenteissa, joissa soimataan Marjaana Toiviaista, räppäri Mustaa Barbaaria eli James Nikanderia ja itsemurhaa yrittänyttä 21-vuotiasta afganistanilaista turvapaikanhakijaa, kirjoittajien nimet ovat tiedossa.

Long Play tavoitti kihlakunnansyyttäjä Laura Sairasen, joka vaati, että hänen kanssaan käytävää keskustelua ei saa nauhoittaa.

Sairanen myönsi, että osassa kuvakaappauksista kirjoittajien nimet ovat tallella. Hän kuitenkin korosti, että nimet on useimmista teksteistä poistettu. Myöhemmin hän korjasi, että kyse on epähuomiosta tulleesta virheestä ja muotoilu voidaan ”tarvittaessa korjata kirjoitusvirheenä”.

Syyttäjän päätöksessä todetaan, että yksittäiset Facebook-ryhmän kirjoitukset voisivat kyllä täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit mutta kunnianloukkaus on asianomistajarikos, josta tämän on itse tehtävä rikosilmoitus. Päätöksen mukaan ”asianomistajataho on näiden yksittäisten kirjoitusten perusteella jäänyt tuntemattomaksi”. Oletettavasti asianomistaja olisi rautatieasemalla itsemurhaa yrittänyt, 21-vuotias afganistanilainen turvapaikanhakija sekä mahdollisesti räppäri Musta Barbaari. Afganistanilaismiestä on maaliskuussa haastateltu Helsingin Sanomain jutussa.

Sairanen sanoo, että esiselvityksen aikana ei yritetty ottaa yhteyttä Nikanderiin tai afgaanimieheen vaan asianomistajuus on jäänyt epäselväksi siksi, että he eivät ole tehneet rikosilmoitusta. ”Jos asianomistaja ei itse tee rikosilmoitusta, emme me voida sitä itse ruveta tutkimaan”, Sairanen sanoo.

Lain mukaan asianomistajarikoksen esitutkinta saadaan kuitenkin aloittaa, vaikkei rangaistusvaatimusta olekaan tehty, jos asianomistaja ei ilmeisesti vielä tiedä rikoksesta eikä tutkintaa voida siirtää rikoksen selvittämistä vaarantamatta.

Lisäksi syyttäjä kirjoittaa päätöksessään, että ”Facebookiin tehdyt kirjaukset ovat oletuksen mukaisesti tapahtuneet virka-ajan ulkopuolella, vapaa-ajaksi katsottavalla ajalla”. Aineiston kommentit on kuitenkin kirjoitettu kaikkina vuorokaudenaikoina.

Sairanen sanoo, että esiselvityksen osana ei ole pyydetty Poliisihallitukselta tai poliisilaitoksilta selvitystä siitä, ovatko ryhmään asiattomuuksia kirjoittaneet yksittäiset poliisimiehet olleet kirjoittaessaan vapaalla tai töissä. Oletus siitä, että kirjoittelu on tapahtunut vapaa-aikana perustuu siihen, että suljettuun ryhmään kirjoittaminen ei kuulu poliisin virkatehtäviin.

”Se perustuu siihen ajatukseen, että kun poliisin virkatehtävät ovat tietynlaisia, niihin ei kuulu se, että kirjoittaa Facebookiin mitään, paitsi jos se on virkatehtävä.  Koska asiasta ei ole saatu selvitystä Poliisihallitukselta, oletetaan että kirjoittaminen on tehty vapaa-aikana”, Sairanen sanoo Long Playlle.

Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Luotonen puolestaan sanoo, että Poliisihallituksen kannan mukaan ryhmässä on kirjoitettu yksityishenkilönä, vaikka kirjoittaminen olisi tapahtunut työaikana.

”Mikä on työaikaa? Siellä on kahvitauko ja ruokatauko ja kenttäpoliiseilla on sellainen työaika, että käytännössä lounastuksetkin tapahtuvat siellä virkatoimien ohella. Meidän tulkintamme on se, että siellä on oltu yksityishenkilöinä”, Luotonen sanoo.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen kommentoi kesäkuussa Suomen Tietotoimistolle, että poliisien Facebook-ryhmä ”on perustettu tosiasiallisesti työperusteisesti” eikä se siten kuulu yksityisyydensuojan piiriin.

Syyttäjä toteaa Marjaana Toiviaista koskevassa päätöksessään,  että ”ottaen huomioon kommenttien sisältö sekä se, ettei niitä ole tarkoitettu kokonaan julkisiksi, esitutkintakynnys ei ylity”. Päätöksen mukaan on ”jokseenkin odotettavaa”, että Toiviaisen julkisesti kertoma päätös lähteä Suomesta koska ”tässä maassa ei voi enää elää” herättää  keskustelua ja kommentointia ja että osa poliisiryhmän kommenteista on ”varsin voimakkaita”.

Long Playn haltuunsa saamassa aineistossa fantisoidaan esimerkiksi sillä, että jos Toivianen joutuu Tansaniassa erimielisyyksiin poliisin kanssa, ”Marjaana on viety savimajan taakse ja saa siellä isosta patukasta kurinpalautusta”. Kommentin kirjoittajan nimi on tiedossa.

Syyttäjän päätöksessä kirjoitetaan usean virkkeen verran siitä, miten kirjoitetun tekstisisällön lisäksi ryhmän suljettuus vaikuttaa siihen, ettei esitutkintakynnys Toiviaisen kohdalla ylity. Perustelu on kuitenkin ristiriidassa aiempien oikeuden päätösten kanssa, joiden mukaan ryhmän suljettuus tai Facebook-seinän yksityisyys ei ole kunnianloukkauksen määrittelemisessä olennaista.

Turun hovioikeus tuomitsi toukokuussa kirjoittajan kunnianloukkauksesta tapauksessa, jossa kirjoittaja panetteli Facebook-ryhmässä eläinlääkäriä. Päätöksen mukaan 339 jäsenen Facebook-ryhmää oli pidettävä suurena eikä alun perin avoimen ryhmän muuttaminen suljetuksi vaikuta asiaan.

Vuonna 2015 Rovaniemen hovioikeus puolestaan katsoi laulaja Sakari Kuosmasen syyllistyneen kunnianloukkaukseen tekstissä, jonka hän kirjoitti omille, suljetuille sivuilleen. Niitä pääsi lukemaan noin 5 000 Kuosmasen Facebook-kaveria.

”Nämä  ovat tapauskohtaisia”, Sairanen kommentoi tuoreita päätöksiään. ”Päätökseni on perusteltu ja se on minun näkemykseni.”

Sen arvioinnissa, onko kyseessä kunnianloukkaus vai ei, ei lähtökohtaisesti ole merkitystä, miten laajalle joukolle halventava kommentti tai valheellinen tieto esitetään.

”Tunnusmerkistön toteutumiseen riittää, että halventaminen, haukkumanimitykset tai solvaukset tulevat vain yhden henkilön tietoon”, viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari sanoo.

Korpisaari ei ota kantaa yksittäiseen päätökseen vaan kommentoi yleisesti.

”Jos poliisin epäillään syyllistyneen rikoksiin, mielestäni asian selvittämis- ja tutkimiskynnyksen tulee olla pikemmin matala kuin korkea. Kansalaisten tulee voida luottaa poliisien toiminnan lainmukaisuuteen ja siihen, että myös poliiseihin kohdistuvat rikosepäilyt tutkitaan ja selvitetään.”

 

Lue "Satunnaistarkastus" täältä: https://longplay.fi/fi/single/satunnaistarkastus