Turvallisuuskeskustelu islamista johtaa harhateille

24. marraskuu 2017, Toimitukselta

Long Playn sunnuntaina ilmestyvä juttu ”Sinun puolestas elää ja kuolla” käsittelee muslimeita, joiden radikalisoituminen huolettaa viranomaisia. Kymmeniä suomalaisia on matkustanut Syyriaan sisällissodan aikana, ja heitä on pidetty uhkana turvallisuudelle. Nyt kolmea heistä syytetään terrorismirikoksista. Miesten sanotaan radikalisoituneen helsinkiläisessä moskeijassa.

Toimittaja Sonja Saarikoski haastatteli syytettyjen lisäksi tutkijoita, viranomaisia ja lähes 20:tä suomalaista muslimia, jotka tunsivat jonkun Syyriaan lähteneen.

Sonja Saarikoski, miksi halusit kirjoittaa tästä?

”Tein vuonna 2014 Ruotsissa samaan teemaan liittyvää juttua. Siellä puhuttiin silloin paljon muslimien radikalisoitumisesta ja julkisuudessa vallitsi ’jihadistimetsästäjien’ diskurssi. Aihe jäi silloin mietityttämään, ja mielikuvani siitä ovat muuttuneet tämän jutun tekemisen myötä.”

Miten näkemyksesi on muuttunut?

”Se, mitä kutsutaan radikalisoitumiseksi, ei ole niin yksinkertaista. Yksi haastattelemani Syyriaan lähtenyt mies kokee itse radikalisoituneensa, toinen taas ei niinkään. Miten se määritellään?”

”Keskustelussa uskonnon merkitys on ylikorostunut. Vaikka ihmiset esimerkiksi olisivat tavanneet toisiaan moskeijassa, ei se tarkoita, että siellä joku on saarnannut ja sen johdosta lähdetään taistelemaan. Vääristyneet mielikuvat herättävät pelkoa, ja moskeijat muuttuvat paikoiksi, jotka eivät ole osa ympäröivää yhteiskuntaa. Se taas johtaa siihen, että meillä on ihmisryhmiä, jotka eivät ole missään tekemisissä keskenään. Näkisin tämän aika vaarallisena.”

”Ongelmia syntyy jo käytettävistä termeistä. Moni haastateltavani koki esimerkiksi jihadisti-termin loukkaavana, koska jihad on tärkeä uskonnollinen käsite, jolla on merkitystä kaikille muslimeille. Pari haastateltavaani ehdotti, että terroristeista käytettäisiin termiä khawarij, joka islamilaisessa kontekstissa viittaa vääräuskoiseen.”

”Olen ajatellut, että keskustelun vaikeus saattaa osaltaan johtua myös siitä, että sekulaarissa yhteiskunnassa ymmärrys uskonnosta ja uskonnollisuudesta on ylipäätään heikolla tasolla.”


Yllättikö jokin juttuprosessissa?

”Se yllätti, miten läheisesti haastattelemani ihmiset seurasivat Syyrian konfliktia ja mitä se heille merkitsi. Siihen liittyy osalla uskonnollinen käsitys pyhästä maasta ja lopun aikojen tapahtumista, mutta myös yleisempi tilanne, joka liittyy terrorismin vastaiseen sotaan ja arabikevään jälkeiseen turhautumiseen.”

”Niin sanottu radikalisoituminen koskettaa useimpia suomalaisia siten, että sitä pelätään. Mutta ennen kaikkea se koskettaa suomalaisia muslimeja, koska he ovat pakotettuja puhumaan uskonnostaan jatkuvasti terrorismin yhteydessä. Yksi moskeijoiden kanssa yhteistyötä tekevä haastateltava sanoi, että moskeijat tekevät työtä esimerkiksi koulutukseen liittyvissä kysymyksissä, mutta samalla suurin osa niiden linkeistä ympäröivään yhteiskuntaan liittyy turvallisuuskeskusteluun. Moni haastattelemani muslimi toivoi, että Suomessa olisi uskonoppineiden koulutusta. Nyt ihmiset lähtevät opiskelemaan islamia hyvin erilaisiin yhteiskuntiin, esimerkiksi Saudi-Arabiaan. Suomalainen islam ei pääse kehittymään.”


Miksi haastattelit terrorismirikoksista syytettyjä?

”Itse asiassa haastattelin yhtä syytettyä ja yhtä poissaolevana vangittua jo ennen kuin syytteet oli nostettu, mutta myös syytteiden nostamisen jälkeen. Tapaus on kiinnostava, koska oikeudessa käsitellään nyt rikoksia, joista Suomessa ei ole ennen syytetty. Vaikka vaaditut rangaistukset ovat pieniä, valtava medianäkyvyys syntyy sanoista radikalisaatio ja terrorismi.”

”Miehiä ei syytetä terroristisista teoista vaan suunnittelusta. Tapaus on monimutkainen, ja siinä joudutaan määrittelemään, mitä terroristiset aikeet ovat tai kehen tai mihin ne kohdistuvat.”

Lue Sonja Saarikosken juttu täällä

Sun puolestas elää ja kuolla