KKO:n salaamassa Auerin hakemuksessa epäillään valemuistoja ja gynekologin motiiveja

2. kesäkuu 2016, Ari Lahdenmäki

Korkein oikeus päätti keskiviikkona salata lähes kokonaan hakemuksen, jolla Anneli Auer on vaatinut seksuaalirikostuomionsa purkamista. KKO ei aikanaan antanut Auerille valituslupaa Turun hovioikeuden tuomioon, joten se on lainvoimainen.
Tuomionpurkuhakemuksen keskeisin perustelu ovat Long Playn tietojen mukaan asiantuntijalausunnot, jotka Auerin puolustus on hankkinut ruotsalaiselta ja hollantilaiselta professorilta.
Hovioikeus tuomitsi Auerin 27. kesäkuuta 2013 seitsemäksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksista, joiden uhreina olivat hänen neljä lastaan. Hovioikeuden tuomio ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat pääosin salaisia.
Kolme Auerin nuorinta lasta on kertonut äitinsä sekä tämän silloisen miesystävän käyttäneen heitä seksuaalisesti hyväksi ja pahoinpidelleen heitä vuosina 2007–2009. Auerin vanhin, nyt jo täysi-ikäinen lapsi sen sijaan on aina kiistänyt joutuneensa rikosten uhriksi, mutta oikeus ei uskonut häntä.
(Long Play ei tavallisesti kerro rikosten uhrien henkilöyttä, mutta tässä tapauksessa julkisuuteen tuli hyvin pian tieto siitä, keitä he ovat.)
Myös miesystävä tuomittiin enimmäkseen samoista rikoksista vankilaan. Auerin tavoin miesystäväkin kiistää syyllistyneensä niihin rikoksiin, joista hänet tuomittiin. (Long Playn pitkä artikkeli tapauksesta on luettavissa nyt ilmaiseksi.)

Long Playn tietojen mukaan amsterdamilaisen Vrije Universiteit -yliopiston professori P. J. van Koppen katsoo tuoreessa asiantuntijalausunnossaan, että kolmen lapsen kertomukset hyväksikäytöstä ovat hyvin todennäköisesti valemuistoja. Oikeuspsykologi van Koppenin mukaan on paljon todennäköisempää, että lasten kuvaamia asioita ei ole tapahtunut kuin että ne olisivat tapahtuneet.
Lasten todisteluun oikeudessa erikoistunut Göteborgin yliopiston psykologian professori Pär-Anders Granhag puolestaan pitää ”lähinnä olemattomana” mahdollisuutta, että lasten kertomaa seksuaalista hyväksikäyttöä olisi tapahtunut.
Jos lausunnot olisivat olleet käytettävissä Turun hovioikeudessa, Auer olisi puolustuksen mukaan todennäköisesti vapautettu syytteistä. Tällaisiin ratkaiseviin uusiin todisteisiin vetoaminen on yksi harvoista perusteista, joiden nojalla korkeinta oikeutta voi vaatia purkamaan lainvoimaiseen rikostuomioon. (Tuomiota puretaan ani harvoin.)
Auerin asianajajan Juha Mannerin laatimassa purkuhakemuksessa vedotaan myös siihen, että Turun hovioikeus arvioi lasten kertomusten luotettavuutta vastoin vallitsevaa oikeuspsykologista käsitystä.
Tätä mieltä olivat Long Playn tietojen mukaan myös oikeudenkäynnissä todistaneet Pekka Santtila ja Julia Korkman. Santtila on Åbo Akademin psykologian professori ja oikeuspsykologian dosentti, Korkman puolestaan psykologian tohtori, joka työskentelee psykologina Husin lasten ja nuorten oikeuspsykologisessa yksikössä.

Hovioikeus mainitsee tuomiossaan arvet, jotka poliisin pyynnöstä lapset tutkinut gynekologi Minna Joki-Erkkilä löysi vanhimmasta lapsesta ultraviolettivalolla. Joki-Erkkilän mukaan lapsen olkapäissä oli rastin muotoiset arvet. (Nuoremmat lapset kertoivat, että Auer oli viillellyt heitä saatananpalvontamenoissa.)
Oikeus katsoi, etteivät arvet olisi voineet syntyä itsestään. Sen, ettei lapsi itse osannut kertoa, miten arvet olivat syntyneet, tuomarit päättelivät merkiksi hänen kertomuksensa epäluotettavuudesta.
Täysi-ikäiseksi tultuaan Auerin vanhin lapsi kävi yksityisellä ihotautilääkärillä, joka ei dermoskoopilla tekemällään tutkimuksella löytänyt rastin muotoisia arpia. Ihotautilääkärin lausunnon mukaan arvet eivät ajan mittaan katoa. (Dermoskooppi on ihomuutosten tutkimiseen ja diagnosointiin tarkoitettu työkalu.)
Gynekologi Joki-Erkkilän käyttämä ultraviolettivalolaite on valmistajan mukaan tarkoitettu rikospaikkatutkimukseen sekä patologien apuvälineeksi eritteiden löytämistä varten. Sen käytöstä ihomuutosten toteamiseen ei ole minkäänlaista tutkimusnäyttöä.
Myös eräitä muita Joki-Erkkilän havaintoja ja käsityksiä arvostellaan purkuhakemukseen liitetyissä lausunnoissa.
(Long Play ei tavoittanut Tampereen yliopistollisessa sairaalassa työskentelevää Joki-Erkkilää torstaina aamupäivällä.)
Puolustus kyseenalaistaa Long Playn tietojen mukaan hakemuksessaan Joki-Erkkilän puolueettomuuden hyväksikäyttöepäilyjen tutkinnassa. Sen mielestä Joki-Erkkilä on tutkimukset tehdessään ollut henkisessä kriisissä, koska hänen oma lapsensa oli surmattu tammikuussa 2011.
Joki-Erkkilä on julkisesti kertonut tapahtuneesta ja sitä seuranneesta uskoontulostaan. Hän on esiintynyt äärikristittyjen tilaisuuksissa sekä radiokanavalla. Radio Deissä hän kertoi tuntevansa valtavaa vihaa tappajia ja murhaajia kohtaan.
Puolustuksen mielestä tämä tekee Joki-Erkkilästä puolueellisen, koska Aueria vastaan oli samaan aikaan vireillä oikeusjuttu, jossa häntä syytettiin miehensä murhasta. Vaasan hovioikeus totesi Auerin syyttömäksi 19. helmikuuta 2015. Murhasyyte pohjautui paljolti samoihin nuorimpien lasten kertomuksiin, joiden perusteella Auer tuomittiin Turun hovioikeudessa seksuaalirikoksista. Vaasan hovioikeus piti niitä kuitenkin epäluotettavina. Tämä ristiriita on yksi purkuhakemuksen perusteluista.