Turkulainen toriparkki ja salaisen mysteerin arvoitus

Somalimaan kuuden suurimman kaupungin pormestarit ovat saapuneet Turkuun tutustumaan suomalaiseen demokratiaan. He seuraavat kaupungintalon valtuustosalin yleisölehtereiltä, kun valtuutetut valuvat myöhässä paikalle. On lokakuun viimeinen maanantai vuonna 2014, aurinko on laskenut kello 16.47, ilman lämpötila on viisi celsiusastetta yli historiallisen keskiarvon, vettä on satanut vuorokaudessa millimetrin verran ja kaupunginvaltuusto saa eteensä kymmenkohtaisen esityslistan.
[EDIT: TÄMÄ ON KELPO ALKU, MUTTA MIKSI NE PORMESTARIT TULIVAT TURKUUN? JUTUN ISO KYSYMYS: MIKSI DEMOKRATIAAN TUTUSTUTAAN JUURI TURUSSA?]
Kaikki tietävät, että tänään on poikkeuksellinen ilta. Jännityksestä väreilevä ilma on niin paksua, että sitä voisi leikata hyvin tylsällä veitsellä tai kenties jopa teroitetulla lusikalla. Tänään valtuusto päättää siitä, poistetaanko asemakaavasta turkulainen ikuisuushanke eli toriparkki.
Se on kauppatorin alle sijoitettava parkkiluola, jota on suunniteltu parikymmentä vuotta. Aihe jakaa valtuuston kahtia.
Kokoomuslaiset ja demarit uskovat toriparkin helpottavan pysäköintiä niin paljon, että keskusta pysyy elävänä.
Vasemmistoliitto, vihreät ja vuodesta 1992 saakka valtuustossa istunut Olavi Mäenpää (ensin sitoutumaton, sitten toisella nimellä sitoutumaton, sen jälkeen kolmannella eri nimellä sitoutumaton, sitten taas uudella nimellä sitoutumaton ja sittemmin Vapauspuolue, jonka nimi tosin vaihtui myöhemmin Sinivalkoiseksi Rintamaksi) puolestaan sanovat, että keskustassa on jo riittävästi pysäköintitilaa eikä uudella parkkiluolalla saataisi kuin tapettua torikauppa.
Toriparkki käsitellään esityslistan kohdassa seitsemän. Seitsemän on todennäköisin lukema heitettäessä kahta kuusitahkoista noppaa. [EDIT: LÄHDE?] Vielä todennäköisemmin se täsmää kääpiöiden tai veljesten lukumäärään. Turun kunnallispolitiikassa todennäköisyyksiä mitataan kuitenkin joko valtuutettujen mukaan kuudeskymmenesseitsemäsosilla tai kolikolla, riippuen siitä katsotaanko asiaa kunnallislain vai käytännön perusteella.
Sähköinen kokousjärjestelmä käy kuumana, kun valtuutetut pyytävät puheenvuoroja. Lista kasvaa nopeasti parinkymmenen nimen mittaiseksi.
Ensimmäisenä puheenvuoron saa Olavi Mäenpää (svr.). Mustaan samettitakkiin ja pystyraidalliseen kauluspaitaan pukeutunut valtuutettu, jonka parta- ja hiustyyliä voisi luonnehtia ranskaksi adjektiivilla décontracté, apaisé tai peräti détendu, käyttää 14 minuuttia ja 24 sekuntia todistellakseen, että toriparkki kelpaisi lähinnä vara-Ruisrockin järjestämispaikaksi.
Sen jälkeen kokoomuksen valtuustoryhmän komea puheenjohtaja Lauri Kattelus, tukka tyylikkäästi hiusvahan aaltomuotoon pakottamana, kepeän retrohenkiset sangat nenällään ja sinisen paidan ylimmät napit avoimena sekä huoleton iltapäiväsänki leuassaan, pitää huomattavasti tiiviimmän puheenvuoron. Se kestää 20 sekuntia.
”Kiitos puheenjohtaja, arvon valtuusto. Meillä on nyt tuonut ryhmä valtuutettuja kauppatorin asemakaavan uudelleenvalmisteluesityksen, ja tämä on nyt ensimmäistä kertaa valtuustossa, joten pyydän sen pöydälle”, Kattelus sanoo.
Sitten hän sulkee suunsa ja istuu alas kuin savannilla käyskentelevä gepardi, joka on juuri tajunnut gasellin olleen tällä kertaa nopeampi mutta on silti geneettisessä muistissaan varma siitä, että eräänä päivänä onni taas kääntyy ja saaliseläimen lämmin veri tursuaa sen kurkkuun. [GASELLIN HUIPPUNOPEUS ON 90 KM/T JA GEPARDIN 110 KM/T, JOTEN SANATARKASTI OTTAEN GASELLI EI VOI OLLA NOPEAMPI. EHKÄ SUOSISIN TÄSSÄ SANAA ”VIKKELÄ”. TOKI ELÄIMISSÄ VOI OLLA YKSILÖKOHTAISIA EROJA. MIETITÄÄN TÄTÄ VIELÄ.]
Vihreiden Elina Rantanen puolestaan on hämmästyneempi turkulainen kuin tankinräjäytyksessään onnistunut alikersantti Hietanen. Rantasen mukaan kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien edustajat olivat vielä samana aamuna kovin sanoin vaatineet, että asiasta päätetään tänään.
Rantasen puheenvuoron jälkeen keskustelu toriparkista on kuitenkin käytännössä ohi, sillä nyt vuorossa on demareiden Jarmo Rösenlöf. Hänen puheensa kestää yhtä pitkään kuin ammattilaiselta vie suolistaa jänis ilman työkaluja kenttäolosuhteissa – viisi sekuntia.
”Herra puheenjohtaja, kannatan valtuutettu Katteluksen pöydällepanoa.”
Turun kaupunginvaltuustossa pöydällepanoon riittää 17 ääntä. Katteluksen esitys pöydällepanosta saa 29 ääntä. Vaikka 37 valtuutettua haluaisi jatkaa keskustelua, niin kauppatori ja sen alle suunniteltu toriparkki jäävät jälleen kerran odottamaan tulevaa. Yksi valtuutettu äänestää tyhjää, mikä ei Turun valtuustossa välttämättä ole se vähiten rakentava vaihtoehto. 17, 29 ja 37 ovat kaikki alkulukuja eli luonnollisia kokonaislukuja, jotka ovat jaollisia vain numerolla 1 ja itsellään, mikä olisi erikoinen yhteensattumus missä tahansa muualla kuin täällä.