Iivisniemen pesänjakajat

VIIME JOULUKUUSSA keskustelu Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista velloi rajuna. Kaiken kohinan keskellä hallitus julkisti turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa. Monen muun asian ohella siinä päätettiin perheenyhdistämisen ehdoista. Hallitus otti tiukan linjan. Se päätti asettaa korkeat tulorajat turvapaikan saaneiden ihmisten perheenyhdistämiselle. Esimerkiksi kahden lapsen ja puolison saamiseksi Suomeen pitäisi turvapaikan saaneen aikuisen ansaita nettona 2 600 euroa kuussa.
Tulorajat koskevat myös alaikäisinä maahan saapuneita turvapaikanhakijoita.
Perussuomalaiset ovat esitelleet perheenyhdistämisen tiukennusta puolueen poliittisena voittona. Puolue tiedotti nettisivuillaan toukokuussa: ”Perussuomalaisten maahanmuuttolinjaukset toteutumassa.”

TODELLISUUDESSA PERUSSUOMALAISTEN sisällä kuohui tuolloin. Puolueen maahanmuuttovastainen siipi, niin sanotut nuivat, olivat pettyneitä. He olivat toivoneet perheenyhdistämisen ehtoihin huomattavasti rajumpia kiristyksiä. Niitä perussuomalaiset, muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho, olivat neuvotteluissa ajaneet, ja ryhmän sisällä oltiin siinä uskossa, että nämä kiristykset oli heille luvattu.
Perussuomalaiset olivat halunneet, että tulorajan lisäksi perheenyhdistämisen ehdoiksi olisi asetettu vaatimus hakijan suomen kielen taidosta ja 21 vuoden alaikärajasta. Lisäksi hakijan olisi pitänyt olla asunut Suomessa kaksi vuotta, ennen kuin hän voisi saada perheen luokseen.
Marras-joulukuussa, heti ensi vaiheen neuvottelujen jälkeen, perussuomalaiset luulivat, että puolueen tavoitteet olivat menneet läpi. Turvapaikkapoliittiseen toimenpideohjelmaan kirjattiin lause ”Tiukennamme perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista.”
Perussuomalaiset arvelivat, että ”täysimääräinen tiukennus” tarkoittaisi sitä, että Suomi ottaisi käyttöön kaikki neljä direktiivin tarjoamaa mahdollisuutta tiukentaa perheenyhdistämistä: tulorajan, kielitaidon, ikävaatimukset ja asumisaikavaatimukset.
Näin ei kuitenkaan käynyt. Kun toimenpideohjelman tarkasta toteuttamisesta ryhdyttiin neuvottelemaan helmi-maaliskuussa, valkeni että keskusta ja kokoomus torppaisivat kaikki muut perheenyhdistämisen kiristämiskeinot paitsi tulorajan. Torppaamisen teki mahdolliseksi ohjelmaan mukaan ujutettu täsmennys ”edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista”. Se ratkaisi Suomen linjan.
”Eduskuntaryhmässä huomattiin vasta jälkikäteen, että siellä oli mukana tuo yksi sivulause”, kertoo perussuomalaisten sisäpiiriin kuuluva henkilö. ”Käytännössä se antoi kokoomukselle ja keskustalle mahdollisuuden tulkita tuota sopimusta myöhemmin niin, että oikeasti tehdään vain yksi neljästä tiukennuksesta. Ja niin myös tehtiin.”
(Osa Long Playn haastattelemista perussuomalaisista ei halunnut kertoa puolueen sisäpiirin asioista nimellään.)
Viilattiinko perussuomalaisia linssiin?
”No näinkin sen voi sanoa.”
Totuuden paljastuttua nuivat olivat pettyneitä ja kiihdyksissään. ”Eduskunnan kokoushuoneessa kiroiltiin. Neuvottelijoilta tivattiin, että ’etteks te mitään saa aikaan, näistähän oli jo sovittu. Henki oli ollut se, että nyt rajat kiinni, ja sitten kun tilanne alkoi paljastua, kyllähän he kirosivat kansainvälisiä sopimuksia”, sama perussuomalaisten sisäpiirilähde kertoo.
Toki myös keskustalla ja kokoomuksella oli haluja kiristää turvapaikkapolitiikkaa sen jälkeen, kun Suomeen oli tullut kesän ja syksyn aikana 30 000 turvapaikanhakijaa. Hallituspuolueista kuitenkin vain perussuomalaisille asia on erityisen tärkeä.
Ero etenkin keskustaan on selvä. Joillekin keskustan poliitikoille oli kova paikka hankaloittaa perheenyhdistämistä, sillä keskustalaisissa arvoissa perheellä on suuri merkitys.
”Sitä voi jokainen ajatella. Jos pääset tänne ja perhe on jossain leirillä, onhan se tilanne ihan sietämätön”, sanoo yksi keskustan sisäpiiriläinen, joka ei halua esiintyä nimellään. Hän kertoo, että asia nousi pinnalle yllättävällä tavalla viime kesäkuussa keskustan puoluekokouksessa. Pitkäaikainen puoluesihteeri Timo Laaninen nousi lavalle jättämään hyvästejä puolueelle. Laaninen ei pitänytkään puhetta. Sen sijaan seinälle heijastettiin musiikkivideo, folklaulaja Pia Viitasen versio Jaakko Löytyn kappaleesta ”Kahden maan kansalainen”. Videolla pakolaismies ikävöi taakse jäänyttä perhettään ja samalla hoitaa sairastunutta suomalaisnaista sairaalassa.
”Se oli vahva poliittinen viesti, jota ei voinut sanoa ääneen, siis viesti perheenyhdistämisten puolesta”, keskustalähde sanoo. ”Siellä itkivät Sipilä ja kaikki. Salissa ei ollut kuivaa silmää tuolla hetkellä.”