Voiko ilmastokanteilla muuttaa politiikkaa, Karoliina Paananen?

Long Playn uusin pitkä juttu, Karoliina Paanasen kirjoittama ”Lain nimessä pysähtykää” kertoo oikeusjutuista, joita ilmastoaktivistit ovat nostaneet päättäjiä ja yrityksiä vastaan eri puolilla maailmaa. Karoliina, miksi halusit kirjoittaa juuri tästä aiheesta?

Ilmiöön liittyy paljon ristiriitaisuuksia, konflikteja, harmaata aluetta ja isoja kysymyksiä. Nämä ovat yleensäkin merkkejä, joista tunnistaa hyvän jutun aiheen.
On kiinnostavaa, että eri puolilla maailmaa nuoret ihmiset astuvat nyt isoja valtioita vastaan ja pakottavat ne vastaamaan kysymyksiin, jotka ovat hyvin eksistentiaalisia. Kanteissa selvitetään esimerkiksi sitä, loukkaavatko valtiot lasten ja nuorten oikeutta elämään, kun ilmastotoimien tekemättä jättämisestä seuraa hengenvaarallisia maastopaloja, tulvia, kuivuutta, hirmumyrskyjä ja niin edelleen.  Toisaalta ollaan myös valtio-opillisesti hyvin perustavanlaatuisten kysymysten äärellä. Moni oikeusoppinut on kysynyt, onko sekään järkevää, että politiikkaa – edes ilmastopolitiikkaa – ryhdytään tekemään oikeussaleissa parlamenttien sijaan. 

Viime vuosina nuoret ovat nostaneet yhteensä satoja ilmastokanteita eri puolilla maailmaa. Mistä se mielestäsi kertoo?

Aktivistit ovat huomauttaneet, että vaihtoehdot ovat vähissä, kun kerran poliitikot eivät kanna vastuutaan ilmastokriisistä.
Haastattelin juttua varten Turun yliopiston ympäristöoikeuden professori Anne Kumpulaa, ja hän nosti esiin olennaisen huomion: lapsilla ja nuorilla, joihin nyt tehtävät ilmastopäätökset tulevat vaikuttamaan selvästi eniten, on kaikkein vähiten mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä tehdään. Olisi varmasti viisasta käydä laajempaa keskustelua siitä, pitäisikö nuorille tarjota parempia mahdollisuuksia tulla kuulluksi sellaisessa päätöksenteossa, joka koskee oikeastaan lähinnä heitä ja heidän jälkeläisiään.

Mikä sinut yllätti juttua tehdessä? 

Olin aiemmin suhtautunut ilmastokanteisiin ehkä hiukan skeptisesti ja ajatellut, että kyse on lähinnä huomion hakemisesta. Oli kiinnostavaa huomata, miten tosissaan aktivistit kanteiden ja valitusten kanssa ovat. He palkkaavat avukseen usein varsin päteviä juristeja, ja oikeusprosesseihin käytetään paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. Huomiota asialleen saisi tässä maailmassa varmasti paljon helpomallakin.

Voiko ilmastokanteilla saada aikaan muutoksia ilmastopolitiikkaan?

Kyllä, näin on jo tapahtunut. Esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa tuomioistuimet ovat määränneet hallituksia kiristämään ilmastotavoitteitaan. Ja vaikka aktivistit eivät voittaisi juttujaan, niin kanteiden myötä vallanpitäjiä, yrityksiä ja päättäjiä joka tapauksessa pakotaan käymään keskustelua toiminnastaan tai toimimattomuudestaan ilmastokriisin suhteen. Se on jo itsessään aika merkittävää.

Lue tai kuuntele Karoliina Paanasen LP112 ”Lain nimessä pysähtykää” täältä.