Vartiainen: Suomessa meneillään yhteiskunnallinen kylmä sota

Taloustieteilijä Juhana Vartiainen toivotti viime vuonna filosofit keskustelemaan talouspolitiikasta ”muutenkin kuin selkäydinvasemmistolaisuuden pohjalta”. Tietokirjailija Tommi Uschanov vastasi huutoon pitkällä Long Play -esseellä. ”Koska oma vähäinen akateeminen taustani on filosofiassa eikä edustamani vasemmistolaisuuden alalaji ole selkäydinvasemmistolaisuus, on minulla ehkä jonkinlaiset edellytykset vastata toiveeseen”, hän kirjoittaa.

Juhana Vartiainen, Uschanovin essee käsittelee omia ajatuksiasi. Oliko siinä sinulle jotain uutta?

”Tästä edes kun toimittajat eivät saa minua kiinni, asian voisi oikeastaan ulkoistaa Tommi Uschanoville, koska hän näköjään tuntee ajatteluni paremmin kuin minä itse.” ”Uschanovin tärkein havainto on minusta se, kuinka suuri osa poliittisen päätöksenteon puutteista palautuu luottamuspulaan. Olen ollut itse umpikujassa sen kysymyksen kanssa, miksi pohjoismaiset ajattelumallit eivät suomalaisessa politiikassa toimi. Täällä on vielä meneillään suuri yhteiskunnallinen kylmä sota. Vasemmisto ja oikeisto eivät luota toisiinsa. Ei myöskään uskota, että työnantajat ja työntekijät voisivat sopia asioista keskenään järkevästi.”
”Sellaisen talouspoliittiset ajatukset, jotka muiden pohjoismaiden poliittisessa keskustelussa on käsitelty ja pureksittu, törmäävät täällä yhä jonkinlaiseen luokkavihan muuriin. Olen itsekin miettinyt, kumpuaako se sisällissodasta asti: sodan traumoja ei ole oikeasti käsitelty niin, että poliittiset koteloitumat ja niihin liittyvät kielteiset tunteet saataisiin purettua.”
”Olen aina vähän epäillyt ajatusta, jonka mukaan talvisota yhdisti suomalaiset. En usko, että mikään sota voi yhdistää. Vain se voi todella yhdistää, että asiat kaivetaan esiin ja auki – käydään läpi sellainen kipeä prosessi, millainen esimerkiksi Saksassa on toisen maailmansodan jälkeen käyty.”

Uschanov huomauttaa, että sinulta riittää kritiikkiä muille puolueille, muttei niinkään Kokoomukselle.

”Mietin kyllä tuota kohtaa, se on hyvä havainto. Mieleeni tulee kaksi asiaa. Ensinnäkin, saatan hyvin olla Sdp:tä kohtaan tylympi kuin muita kohtaan, koska se on oma puolueeni. Kun on ollut pitkään jäsen, ajattelee että on rivijäsenen oikeus kommentoida. Mutta Sdp:n sisällä keskustellessani kohtaan pelkästään syvän hiljaisuuden. Kun yritän esittää työllisyyden kasvun kannalta hyviä reformeja -- vaikkapa sitä, että yleiskorotuksista luovuttaisiin niin kauan kun työttömyys on yli viisi prosenttia -- minua ei torjuta, mutta ei myöskään kommentoida mitenkään. Sdp antaa tällä hetkellä itsestään kuvan puolueena, joka ei osaa eikä halua tarttua Suomen olennaisiin rakenneongelmiin. Tässä suhteessa Rkp ja Kokoomus keskustelevat tämän maailman asioista. Sdp:ssä näen nyt paljon persujen kosiskelua.”

Nyt kun Uschanov vastasi huutoosi, onko jatkotoiveita?

”Toivoisin, että sekä vasemmisto että oikeisto keskustelisivat yksilön velvollisuuksista suhteessa hyvinvointivaltioon. Saamme elämämme aikana ison palvelupaketin ja meidän on ajateltava, että olemme julkistaloudelle velkaa. Tärkein on velvollisuus on tehdä paljon töitä. Pitäisi ymmärtää, että pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon eivät kuulu pitkät poissaolot työelämästä. Siksi vuorotteluvapaat ja pitkät kotihoidontuet pitäisi arvioida kriittisesti.”
”Lisäksi, muualla Pohjoismaissa on nähty, että maahanmuutto on välttämätön ja luonnollinen talouden potentiaali. Tässä suomalaiset poliitikot ovat aivan alkutaipaleella. Ministerit eivät milloinkaan esimerkiksi erikseen mainitse ahkeria maahanmuuttajia, jotka puurtavat matalapalkkatöissä Suomessa. Heitä ei ikään kuin ole myönteisenä asiana olemassakaan poliittisessa keskustelussa.”

Lue Uschanovin Minä ja Juhana Vartiainen