Vaalit koittavat Kittilässäkin

KITTILÄLEHTI ALOITTI viime syksynä juttusarjan, johon se oli saanut idean keskustan kunnanvaltuutetun Susanna Kantolan turhautumisesta. Kantola oli kyllästynyt siihen, kuinka Kittilän luottamushenkilöitä kohdellaan viestimissä. Kunnan päätöksenteko oli jo parin vuoden ajan ollut kriisissä sotkuisen jupakan vuoksi, joka alkoi Levin hissihankinnasta ja kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamisesta.

Kittilälehden juttusarjassa kunnanvaltuutetut saivat kertoa, mitä heille kuuluu ja miltä päättäjänä oleminen on kiehunnan aikana tuntunut.

Sarjasta ehti ilmestyä vain viisi osaa. Se lopetettiin, sillä pienellä lehdellä ei ollut resursseja perehtyä valtuutettujen väitteiden oikeellisuuteen ja kyseenalaistaa heidän sanomisiaan.

Sarja ei ollut journalistisesti kestävä, lehden silloinen päätoimittaja Mari Palomaa perusteli lopettamista.

ESIMERKKI KERTOO siitä, miten suuret mittasuhteet ja kierteet syksyllä 2013 alkanut jupakka on saanut. Aiheeseen perehtyminen vie paljon aikaa, mikä lienee yksi syy siihen, että kuntapäättäjien kujanjuoksua seuraa herkeämättä vain Suomen Kuvalehteen kirjoittava freelancer Eeva-Liisa Hynynen.

Kun Kittilän menoa katsoo Helsingistä käsin, se vaikuttaa välillä humoristiselta toilailulta. Helposti unohtuu, että kriisillä on kova henkinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen hinta. Siihen liittyy ihmisten uhkailua ja kiusaamista, asiakirjojen salailua ja kuntademokratian halveksuntaa. Siihen liittyy myös jättimäinen hintalappu. Oikeuslaitos on kerta toisensa jälkeen joutunut puuttumaan Kittilän kunnanvaltuutettujen päätöksiin, ja erilaiset tutkintapyynnöt ja oikeus- ja valitusprosessit tulevat todennäköisesti maksamaan satojatuhansia euroja. Iso osa laskusta lankeaa veronmaksajien käsiin.

Kittilän kuntapäättäjien toilailu jää historiaan myös siksi, että eduskunta muutti sen takia kuntalakia viime joulukuussa. Lex Kittilän nimellä kulkeva muutos antaa valtiolle mahdollisuuden puuttua kuntien lainvastaiseen toimintaan, muun muassa pidättää luottamushenkilö toimestaan. Muutoksen isä on ollut rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen, ja se astuu voimaan kesäkuussa.

ENSI SUNNUNTAIN kuntavaaleissa Kittilän valtuustoon pyrkii useita ihmisiä, joiden toimia poliisi tutkii. Kiista heijastuu vaaleihin myös niin, että yhdeksän ehdokasta pyrkii valtuustoon uudelta, Oikeudenmukainen Kittilä -nimiseltä listalta. Heidän joukossaan on kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys, joka on yrittänyt pitää kunnan päättäjiä lainmukaisella polulla.

Sunnuntaina selviää, mikä on Kittilän asukkaiden tahto ja mielipide. Vaalit ovat jännittävät siinäkin mielessä, että keskusrikospoliisin esitutkinta Kittilän tapahtumista alkaa olla valmis ja etenee syyttäjän pöydälle lähiviikkoina. Tutkinta kattaa muun muassa Levin hissiyhtiön hissihankinnan, Anna Mäkelän erottamisen ja kuntapäättäjien toimet.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtiovarainministeriö joutuu mahdollisesti jo kesäkuussa miettimään, mitä rikoksista epäillyille Kittilän kunnanvaltuutetuille – jos he valtuustoon päätyvät – pitäisi Lex Kittilän nojalla tehdä.

Kittilässä etsitään parhaillaan myös väliaikaista kunnanjohtajaa. Pestiin on pyrkimässä kunnanhallituksen entinen puheenjohtaja, keskustalainen Timo Kurula, joka hänkin on epäiltynä KRP:n rikostutkinnassa.

Valtakunnan poliitikot ovat olleet Kittilän syöksykierteestä hiljaa. Keskustasta on korostettu, ettei puolue voi olla vastuussa yksittäisten päättäjien toiminnasta. Viime eduskuntavaalien alla pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi Suomen Kuvalehdelle ja MTV3:lle, ettei hän ole perehtynyt Kittilän tapahtumiin.

Kun Sipilä helmikuussa vieraili paikkakunnalla, hän Kittilälehden mukaan vitsaili, että täällähän on kunnanjohtajan paikka auki, ja mietti itse hakevansa paikkaa.

Se oli pääministeriltä huono vitsi. Lähes yhtä huono kuin se, kun Sipilä viime viikolla sanoi Kauppalehden haastattelussa, ettei tunnista hyvä veli -verkostojen olemassaoloa kunnissa.