Uusi kartoitus: Ilmaston lämpeneminen tappaa Suomen metsiä

Puuston kuolleisuus kasvaa Suomessa nopeasti, kertoo viimeisin valtakunnallinen metsäkartoitus. Vaarassa ovat erityisesti yksilajiset kuusikot, joita Etelä-Suomeen on istutettu paljon.

Viime vuonna Suomen metsissä kuoli enemmän puuta kuin koskaan aiemmin on mitattu, ja puuston kasvu hidastui, kertoo tänään julkistettu Valtakunnan metsien 13. inventointi eli VMI 13. Inventointeja on tehty vuodesta 1921 asti.

Tutkijoiden mukaan syypää metsien muutokseen on ilmastonmuutos, joka lisää hyönteis-, sieni-, tauti-, kuivuus- ja myrskytuhojen riskiä. Ilmiöt ruokkivat toisiaan: esimerkiksi kuivuudesta tai tuulenkaadoista kärsivä metsä on alttiimpi tuholaisille ja taudeille.

Erityisen nopeasti lisääntyivät kuusta riivaavan kirjanpainajakuoriaisen aiheuttamat tuhot.

Viime vuonna Suomen metsissä kuoli 8,8 miljoonaa kuutiometriä puuta. Se vastaa noin kahdeksasosaa viime vuoden hakkuukertymästä. Kuolevien puiden tilavuus on noussut lähes kahdella miljoonalla kuutiometrillä edellisestä, vuonna 2019 tehdystä inventoinnista ja kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana.

VMI:N AINEISTOA KERÄTÄÄN vuosittain koealoilta ympäri Suomea. Näiltä koealoilta mitataan yli sataa eri muuttujaa. Tuloksista koostetaan tietoja metsävarojen kehityksestä eri alueilla ja koko maassa.

VMI-hanketta johtanut tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta eli Lukesta korostaa, että koealoilta koostettu inventaario ei havaitse kaikkia metsätuhoja. Esimerkiksi kirjanpainajan aiheuttamien kuolemien laajuus voi jäädä huomaamatta, jos kuolleet puut on jo korjattu metsästä.

Tarkempaa analyysia tarvittaisiin myös ennen kuin Korhonen uskaltaa vetää tarkempia johtopäätöksiä esimerkiksi siitä, mille alueille metsien kuolleisuus keskittyy ja mitä puulajeja se koskee.

“Muun muassa otantavirheiden vuoksi analyysi pitää tehdä huolella”, Korhonen sanoo.

KIRJANPAINAJA ON SUOMEN tuhohyönteisistä metsille haitallisin. Se hyötyy ilmaston lämpenemisestä. Kuoriainen ei normaalisti tapa terveitä, hyvinvoivia kuusia, mutta kuivuuden tai myrskyjen heikentämiin puihin sille avautuu mahdollisuus iskeä, ja levitä sitten terveisiinkin puihin.

Kirjanpainajan osalta VMI:n tuloksia on jo ehditty analysoida. Luken tänä vuonna julkaisema Metsätuhot vuonna 2023 -raportti toteaa VMI-tulosten perusteella, että kirjanpainajatuhot kasvoivat vuoden aikana 257 prosenttia 64 300 hehtaariin. Raportin mukaan todellinen hehtaariluku on suurempi, sillä osa tuhoista jää huomaamatta.

Ilmakuvahavaintoihin nojaavista tutkimuksista tiedetään kirjanpainajan aiheuttamien tuhojen lisääntyneen selvästi Kaakkois-Suomessa. Osalla tutkituista metsäaloista kirjanpainajatuhojen kasvu on eksponentiaalista.

Trendi on ollut odotetunlainen, sillä Luken omat mallinnukset ovat maltillisillakin lämpenemisennusteilla ennakoineet tälle vuosisadalle jopa tuhannen prosentin lisäystä kirjanpainajatuhoissa.

METSISSÄ KUOLEE AINA puita. Niitä tappavat esimerkiksi lumi, kuivuus ja tuuli, hirvet, taudit ja hyönteiset.

Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin on ollut mukana viime vuosina useissa metsätuhoja tutkivassa hankkeessa. Ilmastonmuutoksen vuoksi tutkimukselle on ollut tarvetta. Lämpeneminen hyödyttää monia hyönteisiä ja sienitauteja sekä lisää kuivuus- ja myrskytuhojen riskiä.

”Jyväskylä-Kuopio-linjalla kasvukausi on nyt saman mittainen kuin etelärannikolla 70-luvulla. Muutos on ollut nopea”, Melin sanoo.

Esimerkiksi havupuita lahottava juurikääpä esiintyy ilmaston lämpenemisen vuoksi koko ajan pohjoisempana. Pohjoisin vahvistettu havainto on Yli-Kiimingistä, lähes Oulun korkeudelta. Juurikäävän aiheuttamat vuotuiset tuhot ovat arvoltaan noin 50-60 miljoonaa euroa.

Kirjanpainajatuhot taas ovat Melinin mukaan kasvaneet nopeasti Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, jotka eivät ole kuoriaisen perinteisiä elinalueita.

KIRJANPAINAJA ON AIHEUTTANUT massiivisia metsäkuolemia esimerkiksi Saksassa, Tšekissä ja Etelä-Ruotsissa. Pahimmat tuhot tapahtuvat kuusivaltaisissa metsissä kuivina ja kuumina vuosina. Kuivuus heikentää puiden suojauksia kuoriaisia vastaan.

Ilmaston lämpeneminen on nyt luonut kuoriaiselle suotuisat olosuhteet myös Suomeen. Se auttaa kirjanpainajaa sekä levittäytymään yhä pohjoisemmaksi että lisääntymään tehokkaammin.

Tulevaisuudessa erittäin kuivien kesien arvioidaan lisääntyvän Suomessa ja erityisesti keväiden kuivuvan. Myös lämmenneet talvet auttavat kirjanpainajaa leviämään, kun kuoriainen onnistuu talvehtimaan Etelä-Suomessa.

Ja jos maa ei marras-joulukuussa ole roudassa, syystalven myrskyt kaatavat herkemmin puita.

”Juurineen kaatuneet puut tarjoavat hyviä alustoja juurikäävän itiöille ja myös kirjanpainajalle”, Melin sanoo.

Ilmastonmuutos tuo mukanaan uusiakin riskejä. Rannikolla etelänversosurmaa aiheuttava havuparikas-sienipatogeeni ja ärhäkkä okakaarnakuoriaisen ovat jo tappaneet kuivuuden heikentämiä mäntyjä. Männyt ovat olleet tähän asti paremmassa suojassa ilmastonmuutoksen aiheuttamilta tuhoilta, mutta tilanne saattaa muuttua.

ETELÄ-SUOMI ON TÄYNNÄ yksilajisia kuusimetsiä. Viime vuosina kuusia on istutettu monilla alueilla jopa 70–80 prosenttia kaikista taimista. Näillä alueilla kirjanpainaja voi lämmenneessä ilmastossa hyvin.

Itse asiassa nämä Etelä-Suomen runsaat nuoret kuusikot ovat maan nopeimmin kasvavia metsiä. VMI:n laskentojen mukaan puuston kasvu on muutoin keskimäärin hidastunut.

”Näiden talouskuusikoiden pitäisi sinnitellä vielä vuosikymmeniä, ja se tulee olemaan monin paikoin vaikeata”, Melin sanoo.

Kuusta on istutettu siksi, että kuusentaimet eivät maistu hirvieläimille. Nyt tutkijat suosittelevat istutettaviksi monilajisia taimikoita, joissa kuusen osuus ei olisi suurin.

”Olemme tilanteessa, jossa meillä on kymmeniä tuhansia hehtaareja yksilajista kasvatuskuusikkoa kuivilla, männylle sopivammilla, kasvupaikoilla eteläisissä osissa Suomea. Niiden osalta tuhoihin pitää varautua nyt, eikä riskialttiiden kuusikoiden kasvattaminen ole järkevää”, Markus Melin sanoo.

Tasaikäisiä kuusikkoja istutetaan yhä. Maltillisellakin lämpenemisellä kirjanpainajan aiheuttamat tuhot voivat kasvaa kymmeniin miljooniin euroihin vuosittain. Käytännöt esimerkiksi vakuutuskorvausten suhteen ovat vasta muodostumassa. Kirjanpainajasta on tulossa suuri taloudellinen riski kuusikon omistajalle.

Ilmastonmuutoksen ohella kirjanpainajan leviämisessä on kyse metsänhoidon käytännöistä. Melin kollegoineen on tutkinut, mitkä olosuhteet kasvattavat eniten riskiä kirjanpainajan iskeytymiselle kuusiin.

”Suuret avohakkuut ovat suurin kuivuudelle ja myrskyille altistava syy. Niiden reunoilla puut ovat haavoittuvaisia. Muita tärkeitä syitä ovat kuuselle liian kuivat kasvupaikat ja juurikääpä”, Melin summaa.

SUOMEN METSÄT EIVÄT OLE lämpenevän ilmaston ongelmien kanssa yksin. Jo nyt ilmastonmuutos koettelee puita ympäri maailmaa, pohjoiselta taigalta Amazonin sademetsiin. Luotettavia kuolleisuusmalleja ei kuitenkaan vielä ole. Emme tiedä, kuoleeko maailman puista ilmastonmuutoksen seurauksena kymmenen prosenttia vai puolet.

Ennustaminen on vaikeaa, mutta aivan erityisen vaikeaa se on, jos ennusteet perustetaan vanhaan tietoon. Luke käyttää metsien kasvumallinnuksessa yhä vuosikymmeniä vanhoja kuolleisuuslukuja.

VMI:n yhteydessä tehtävissä hakkuumahdollisuusarvioissa käytetään kyllä tuoretta VMI 13:n dataa, mutta siinäkin on puutteita. Luken käyttämät mallit ennustavat kuolleisuutta varsin hyvin, jos kuolleisuuden lisääntyminen johtuu metsien tihentymisestä tai puiden vanhenemisesta.

”Mutta jos kuolleisuuden lisääntymisen takana on uusia tuholaisia, tai kuivuusjaksojen vuoksi yleistyviä vanhoja tuholaisia, niin tätä mallit eivät huomaa”, Kari T. Korhonen sanoo.

Kasvumallien ja hakkuumahdollisuusarvioiden tieto ei siis anna tulevaisuuden metsätuhoista realistista kuvaa, vaikka riskit myönnetään. Isoja investointeja tekevälle metsäteollisuudelle tämä puute voi koitua melkoiseksi ongelmaksi.

Metsätuhoja tutkiva tutkimuspäällikkö Markus Melin sanoo, että kasvumallien päivittämisestä on ollut useita ”kahvihuonepuheita”. Vielä tätä projektia Lukessa ei ole kuitenkaan käynnistetty.

Koneen säätiö tukee Long Playn metsätoimitusta.