Ulvilan murhaa ratkoo nyt kapellimestari

SATAKUNNASSA SIJAITSEVA Ulvila tunnetaan parhaiten siellä 1. joulukuuta 2006 sattuneesta murhamysteeristä. Sitä, kuka surmasi sosiaalipsykologi Jukka S. Lahden hänen kotitalossaan, ei kuitenkaan tunneta.
Murhasta syytettiin Lahden puolisoa Anneli Aueria. Se teki 50-vuotiaasta ekonomista yhden Suomen tunnetuimmista leskistä.
Vaasan hovioikeus on kahdesti todennut Auerin syyttömäksi murhaan. Tuomio ei kuitenkaan ole lainvoimainen, sillä syyttäjät Kalle Kulmala ja Paula Pajula ovat toistamiseen hakeneet asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta (KKO).
Edellisellä kerralla syyttäjät saivat KKO:n palauttamaan jutun käräjäoikeuteen väitettyään löytäneensä uutta todistusaineistoa, jonka perusteella tapahtumainkulkua pitää arvioida täysin aiemmasta poiketen.
Uusi näyttö oli Auerin pojan kertomus, jonka mukaan Anneli Auer murhasi miehensä ennen kuin soitti kuuluisan hätäpuhelunsa. Kertomuksen mukaan Auer äänitti miehensä kuolinkamppailua kasetille ja soitti nauhaa hätäpuhelun taustalla.
Auerin poika oli henkirikoksen tapahtuma-aikaan seitsemänvuotias. Tarinaa ei uskonut edes käräjäoikeus, joka kuitenkin muin perustein tuomitsi Auerin murhasta. (Pojan tarinoista saivat alkunsa myös seksuaalirikosväitteet, joista Anneli Auer ja hänen entinen miesystävänsä Jens Kukka ovat saaneet lainvoimaiset tuomiot. Long Play kertoo tapauksesta äskeisimmässä artikkelissaan.)

NYT SYYTTÄJÄT ILMOITTAVAT valituslupahakemuksessaan tehneensä asiassa lisätutkintaa – muusikoiden avulla. Aloite tuli Raine Ampujalta, joka on tunnettu kapellimestari. Ampuja kertoi kesäkuussa syyttäjille lukeneensa Ulvilan murhamysteeriä käsitteleviä nettikirjoituksia.
Syyttäjät kirjoittavat KKO:lle, että kapellimestari Ampuja oli ”ammatillisesta mielenkiinnosta” lukenut etenkin sitä, mitä Anneli Auerin soittaman hätäpuhelun äänianalyysista on kirjoitettu.
Ampuja löysi puhelutaltion internetistä ja ryhtyi tutkimaan sitä. Syyttäjien mukaan oleellista on, että kapellimestari käytti analyysissaan Izotope RX3 Advanced -äänenkäsittelyohjelmaa. Izotope RX3 Advanced on Ampujan mukaan kehittyneempi kuin KRP:n tutkimuksessaan käyttämät SoundForge-, Adobe Adition- ja Praat-ohjelmat.
Ampuja voi ”yksistään korvakuulon perusteella” yksilöidä nauhalta kohdan, jossa Auer on hengitysäänen perusteella puhelimessa, vaikka Auerin ääni kuuluu samalla kaukana puhelimesta. Tämä on hänestä todettavissa myös Izotope RX3 Advanced -ohjelmalla.
Syyttäjien KKO:lle toimittamassa selvityksessä ei mainita tähänastista käsitystä, että kun puhelimessa ei ole Auer itse, sitä pitelee hänen tyttärensä. Kirjeestä ei selviä, pystyykö Ampuja erottamaan Auerin ja tyttären hengitysäänet toisistaan korvakuulon perusteella eikä kykeneekö siihen Izotope RX3 Advanced -ohjelma.
KRP:n äänitutkija Tuija Niemi on innostunut Ampujan havainnoista ja sanonut syyttäjille jakavansa ne. Niemi on koulutukseltaan foneetiikko, jolla ei ole ääniteknistä koulutusta.

HÄTÄPUHELUTALTIO ON analysoitu Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n sekä Suomen keskusrikospoliisin laboratorioissa. Ennen ensimmäistä oikeuskäsittelyä kukaan ei esittänyt, että puhelua olisi millään tavoin manipuloitu.
Aiemmissa analyyseissa keskityttiin tosin siihen, voiko puhelusta päätellä, ettei paikalla olisi ollut ulkopuolista hyökkääjää.
Syyttäjät ovat koonneet Ampujan avuksi tutkimusryhmän, johon kuuluvat kapellimestarin lisäksi KRP:n Tuija Niemi, Tampereen teknillisen yliopiston signaalikäsittelyn apulaisprofessori Tuomas Virtanen, säveltäjä Otto Romanowski, Aalto-yliopiston mediatekniikan laitoksen professori Tapio Lokki, Studio Kekkonen -musiikkistudion omistaja ja pääkäyttäjä Mikko Raita sekä musiikin maisteri, tuottaja Markku Veijonsuo. Ryhmä käyttää syyttäjien mukaan Ampujan mainitseman ohjelman päivitettyä versiota Izotope RX4 Advancedia.

ANNELI AUER sanoo Long Playlle pitävänsä uutta tutkimusta pähkähulluna. ”Tästä aiheestahan on jo FBI:n lausunto, jossa periaatteessa on jo vastanäyttö tällaisille väitteille. Noin kehnolaatuisesta äänitteestä ei ylipäätään voi sanoa tieteellisesti yhtään mitään sellaisista asioista, joista syyttäjä nyt toivoo saavansa näyttöä taiteilijoilta – kapellimestareilta ja säveltäjiltä”, Auer sanoo sähköpostitse.
”Vaarana tässä nyt tietysti on, että yhtäkkiä koko orkesteri alkaa kuulla siellä jotain, mitä siellä ei oikeasti kuulu.”
Lisätutkimus viivästyttää joka tapauksessa valituslupahakemuksen käsittelyä. Syyttäjien mukaan tutkimus on työläs ja osa sen tekoon osallistuvista joutuu tekemään niin oman toimensa ohella.
Uusi lisätutkintamateriaali on määrä saada syyskuun loppuun mennessä KKO:lle.
Lisätutkinnasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Lisää aiheesta:
Lue Ari Lahdenmäen Taksikuski

Sivuääniä: ”Kukan oikeudenkäyntien näyttö vaikuttaa huteralta”