Tasa-arvon vastustus EU:ssa vaikuttaa myös Suomeen – ”ajattelimme sitä tai emme”, politiikan tutkija sanoo

Long Playn tuore juttu ”Vaarallinen sukupuoli” kertoo, että oikeistopopulistit ja uskonnolliset konservatiivit ovat viime vuosina lyöttäytyneet yhteen ja alkaneet lobata EU:ssa uudella voimalla naisten ja vähemmistöjen oikeuksia vastaan.

Puheenparsi on uudistunut: viholliseksi nostetaan nyt ”gender-ideologia”, joka haluaa tuhota avioliiton ja perheen. Termillä ei ole tarkkaa merkitystä, vaan eri maissa sen nimissä vastustetaan monenlaista: aborttia, seksuaalivalistusta tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.

Tämä niin kutsuttu ”anti-gender-liike” on hyvin verkostoitunut, ja siihen virtaa rahaa EU:n ulkopuolelta, esimerkiksi venäläisiltä oligarkeilta ja yhdysvaltalaisilta oikean laidan rikkailta, joilla on taloudellisia ja poliittisia intressejä Euroopassa. 

Suomessa puhe gender-ideologiasta ei ole vielä levinnyt juurikaan.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari on kyllä varoittanut, että ”gender-ideologia tuhoaa lapsemme”. Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on puhunut samasta, sekä ”lgbt-ideologiasta”, jonka tavoite on hänen mukaansa ”murtaa ihmiskunnan historian ja jatkuvuuden perusta”. (Long Playn jutusta käy ilmi, että Räsäsen avustaja Evamaria Kyllästinen on ollut mukana konservatiivioikeiston Agenda Europe -verkostossa, jossa strategioita jaetaan.)

Politiikan tutkija Johanna Kantola sanoo, että Euroopan parlamentissa tasa-arvokysymykset ovat kamppailun keskipisteessä jatkuvasti. Niistä puhutaan viikoittain. Kantola johtaa viisivuotista hanketta, jossa tutkitaan Euroopan parlamentin päätöksentekoa ja politiikkaa. Aineistona on meppien haastatteluja, parlamentin keskusteluja, komiteoiden raportteja.

Usein tasa-arvokeskustelussa aloitteellisia ovat laitaoikeiston poliitikot.

”Pitkään ajateltiin, että EU:ssa tasa-arvo on jaettu yhteinen, jaettu arvo. Sen vastustaminen oli epäsuoraa”, Kantola sanoo. ”Nyt se on yleistä, avointa ja suoraa.”

Toistuvia aiheita parlamentissa ovat sukupuolten palkkatasa-arvo, koulutuskysymykset, naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus, hoiva ja seksuaalinen häirintä. Kantola julkaisi kollegansa Emanuela Lombardon kanssa tänä syksynä artikkelin, jossa tarkastellaan strategioita, joita parlamentin oikeistopopulistit näissä keskusteluissa käyttävät.

Yleisin retorinen keino on juuri puhe gender-ideologiasta. Se esitetään ulkoisena uhkana, jota Brysselin kansainvälinen eliitti ajaa.

”Populistit käyttävät parlamentin täysistuntoa fooruminaan, jossa he puhuvat kannattajilleen. Komiteoissa, missä varsinainen lainsäädäntö tehdään, he ovat vähemmän aktiivisia. Sen sijaan he tekevät muutosehdotuksia. Ne ovat näkyviä ja kirjataan.”

Kantola sanoo, että suunnanmuutos näkyy nyt selvänä EU:ssa ja kaikkialla maailmassa. Mutta mistä se johtuu?

Tutkijan mukaan taustalla vaikuttaa vuoden 2008 talouskriisi.  

”Se oli kylmä suihku tasa-arvolle. Naiset ja miehet kärsivät talouskriisistä hyvin eri tavalla, mutta tasa-arvovaikutuksia ei silloin juurikaan arvioitu, eikä aihetta onnistuttu nostamaan agendalle. Samaan aikaan vahvistui käänne kohti konservatiivisia arvoja ja oikeistopopulismia.”

Koronakriisi on vuoden 2008 talouskriisiin verrattava käännekohta, Kantola sanoo. Jo nyt nähdään, että pandemian yhteiskunnalliset vaikutukset ovat hyvin sukupuolittuneita. Perheväkivalta on kasvanut, hoivan epätasainen jakautuminen ja palvelualojen naisvaltaisuus korostuvat. Monissa maissa koronaa on käytetty aborttioikeuksien rajaamiseen.

Konservatiivioikeisto on tuplannut edustuksensa viime kaudelta. Toisaalta, Kantola sanoo, vastapuoli on alkanut herätä tähän. Nyt eletäänkin kiinnostavia aikoja.

”Aineistossamme näkyy, että monet mepit ovat nyt ottaneet oppia siitä, miten 2008 talouskriisissä kävi. Puheissa korostuu se, että tasa-arvo halutaan takaisin agendalle.”

Suomen yhteiskunnallisessa keskustelussa tämä kamppailu ei näy juuri lainkaan. Eurooppapolitiikasta kirjoitetaan vähän, ja silloinkaan tasa-arvokysymykset eivät ylitä uutiskynnystä. Oman maan tasa-arvoasiat taas nähdään omina saavutuksina. Se on kuitenkin harhaa, Kantola sanoo.

”EU:n tasa-arvopolitiikka on ollut todella merkittävä asia Suomelle. Sen vuoksi meillä on esimerkiksi vahvistunut syrjinnän vastainen lainsäädäntö ja säädetty yhdenvertaisuuslaki.”

Se tarkoittaa, että EU:ssa tehtävällä tasa-arvopolitiikalla voi olla väliä myös toiseen suuntaan.

”Se vaikuttaa meihin, ajattelimme sitä tai emme.”