Talousluvut ovat tulkintaa ja sopimuksia, eivät luonnonlakeja

Taloustoimittaja Annukka Oksanen kirjoitti Long Playlle velasta kertovan jutun "Rahaa on, takaan sen”. Yhteiskunnat ovat pyörineet velan varassa vuosituhansia, mutta nyt velkaa on enemmän kuin koskaan. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä olisi syytä huolestua.

Annukka Oksanen, miksi velasta pitäisi välittää?

”Velkaa on yhteiskunnassa joka puolella, ja se vaikuttaa kaikkeen maanteiden ajokunnosta vegaanisten lihankorvikkeiden tuotekehitykseen – ja jokaiseen ihmiseen vastasyntyneestä vauvasta metsäyhtiön toimitusjohtajaan. Velka näkyy siinä, että on työpaikkoja, korkeakoulututkintoja, koteja, elämää. Olemme siitä pääsemättömissä. Sitä ei huomaa silloin, kun elämä soljuu ennakoidusti – vaikka syytä olisi.”

”Velka on aina sopimus, johon liittyy luottamus, ja kun luottamus rakoilee pahasti, tarjolla on talous- ja yhteiskuntaopin oppitunti steroideilla. Finanssikriisin seuraukset näkyvät yhä tässä päivässä esimerkiksi Capitol Hillin valtauksena ja USA:n asunnottomuutena. Tai Brexitissä: kriisi murjoi rahoituskeskuksena tunnettua Britanniaa keskimääräistä pahemmin. Pankkeja pelastettiin verorahoilla, mikä koetteli kansalaisten oikeuskäsitystä, mikä puolestaan nostatti populistisen politiikan suosiota ja EU-inhoa.”

Yllättikö jokin sinut juttua tehdessäsi?

”Se yllätti, kuinka paljon suhtautuminen julkiseen velkaan on muuttunut pelkästään 30 viime vuoden aikana. Varsinkin Suomessa velkaa otettiin vain välttämätön ja sitten sitä yritettiin maksaa kurinalaisesti takaisin. Ajateltiin, että liika velka hoitokustannuksineen voi vaarantaa maan riippumattomuuden. Nyt velkaa otetaan huolettomasti, eikä takaisinmaksulla ole kiirettä. Se johtuu siitä, että korot ovat niin matalalla, eli korkokustannukset ovat mitättömät. Koronavelanotto taas perustuu kriisiin: se on hätäapua. On aika täräyttävää ajatella, että maailmassa on sukupolvi nuoria aikuisia, joille korko ja inflaatio ovat kuriositeetti menneisyydessä. Se vaikuttaa ihan taatusti moneen asiaan yhteiskunnassa. Olen niin vanha, että olen maksanut 90-luvun alussa opintolainastani 12 prosentin korkoa. Mitä, jos korot yhtäkkiä nousevat?”

”Sekin yllätti, kuinka aktiivisesti velalla ohjataan esimerkiksi ilmaston lämpenemisen hillitsemistä ja kuinka isot voimat ovat tässä liikkeellä. Velalla voi sekä pelastaa että tuhota maailman.”

Talouspuhe on usein aika varmaa. Ei tavata sanoa, ettei ole vastauksia. Miksi?

”Oli tosi virkistävää, kun professori Vesa Puttonen sanoi jutussani, ettei hän yhtään tiedä, miten tässä käy. Varmuuden korostuminen talouspuheessa saattaa johtua siitä, että talous perustuu luottamukseen. Ehkä ajatus menee niin, että luottamus on turvallista ja epävarmuus aiheuttaa hermoilua esimerkiksi markkinoilla. Minusta on aina epäilyttävää ja huvittavaa, kun asiantuntijat paukuttavat lukuja ja niiden desimaaleja totuuksina. Tulkintaa ja sopimuksiahan nekin vain ovat, eivät mitään luonnonlakeja.” 

”Talous on perinteisesti mielletty miesten maailmaksi, sellaiseksi tummansinisävyiseksi pukumieheksi, joka seuraa ruudulla vilkkuvia numeroita. Journalismikin kuvittaa talouden usein juuri kurssikäyrinä ja dynaamisena miesten puuhailuna. Se on ihan soopaa, talous on yhtä lailla meidän kaikkien. Seurasin tammikuun alussa kansainvälistä rahoitusalan seminaaria ja puhumaan tuli yksi maailman arvostetuimmista ekonomisteista, Citi Bankin pääekonomisti Catherine Mann. Mann oli pukeutunut poolopaitaan ja kirjoneuleeseen ja rinkulakorviksiin. Tukkakin oli vähän sekaisin. Tuli mieleen, että hänen ei tarvitse pönkittää uskottavuuttaan jakkupukumeiningillä. Eikä tarvinnut.”

Lue Annukka Oksasen kirjoittama ”Rahaa on, takaan sen” tai kuuntele se äänikirjana.