”Susi on hyvä olkinukke, jota vastaan hyökätä”

Long Playn uusin juttu ”Susi saunassa” kertoo tapauksesta, jossa Lopella koirasusia kasvattanutta naista epäillään oikeiden susien salakuljettamisesta. Toimittaja ja biologi Jouni Tikkasen kirjoittama juttu käsittelee laajemminkin koirasusiharrastusta ja ihmisen suhdetta koiraan ja suteen.

Jouni, selvisikö sinulle juttua tehdessä, miksi joku haluaa itselleen koiran, jossa on mahdollisimman paljon sutta?

”Se jäi minulle vähän mysteeriksi. Tietysti se liittyy jollain tavalla susiromantiikkaan ja siihen, että vähitellen suteen on alettu liittää samanlaisia ajatuksia kuin koiraan.

Siinä tehdään aika hurja ajatusloikka. Koira on jalostuksen kautta domestikoitu, pentumainen susi. Susi taas kasvaa oikeasti aikuiseksi ja voi olla aggressiivinenkin villieläin. Ennen kaikkea susi on ihmisarka, ja kärsii, jos ihminen pistää sen piha-aitaukseen tai saunaan.

Yksi haastateltava puhui minulle siitä, että tv-sarja Game of Thrones teki koirasusiharrastuksesta aiempaa yleisempää. Löysin juttua tehdessä myös ainakin yhden kasvattajan, joka markkinoi koiriaan Game of Thrones -viittauksilla.”

Mistä yllätyit juttua tehdessä?

”Monet eläinsuojelutapaukset, jotka päätyvät oikeuteen, ovat varsin dramaattisia. Ongelmat ovat usein tuotantoeläinpuolella, ja niihin saattaa liittyä toiminnan kannattamattomuutta ja mielenterveysongelmia, jotka sitten eskaloituvat eläinten heitteillejättöön. Tätä maailmaa avasi Hanna Nikkasen Long Playlle kirjoittama juttu Hyvin huono vuosi (2018).

Lopen koirasusitarha on aika poikkeuksellinen lemmikkieläimiin liittyvä tapaus. Siinä yllätti etenkin mittakaava: päätekijällä oli kuutisenkymmentä koiraeläintä, joissa iso osa koirasusia, ja sitten muutama susi piilotettuna tuttavien luo, ja tämän lisäksi vielä minipossuja, vuohia, kanoja ja kyyhkyjä ja vaikka mitä. Se eläinten haalimisen mittakaava oli hämmentävä. Kun suhteellisuudentaju katoaa, se voi näköjään kadota aivan täysin.”

Sinulta ilmestyi viime vuonna tietokirja Lauma – 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa. Miksi halusit tehdä sen?

”Tulin Suomen Luonto -lehden toimittajaksi vuonna 2011. Vähän sitä ennen sudet olivat levittäytyneet takaisin Varsinais-Suomeen ja Turun seudun lastensurmat nousivat koko ajan esiin julkisuudessa. Kyseessä oli hyvin dramaattinen tapahtumasarja 1800-luvun lopulta, jolloin susi surmasi Turun seudulla 22 lasta. Jäin miettimään, miksi juuri tämä synkkä tapaus nostetaan esiin 2010-luvulla.

Tapahtumasarjaa on pitkään käytetty suden vastaisten argumenttien tukena. Minua alkoi kiinnostaa, miltä 1880-luvun tapahtumat olivat näyttäneet suden näkökulmasta. 1800-luvun lopussa hirvi oli metsästetty lähes paikalliseen sukupuuttoon, ja myös susi ajettiin lähes paikalliseen sukupuuttoon.”

Mistä susiviha nykyaikana kumpuaa?

”Sanoisin, että eniten se kumpuaa metsästysharrastuksesta. Samalla kun hirvikantaa opittiin Suomessa sääntelemään 1970-luvulla, meillä vahvistui vapaina kulkevien metsästyskoirien käyttöön perustuva metsästyskulttuuri. Susi taas pitää koiraa reviirikilpailijana ja usein tappaa metsästyskoiria. Silloin syntyy konflikti susien ja sellaisten ihmisten välille, joilla on aseet ja halu käyttää niitä luvattomastikin. 

Tämä on tällä hetkellä ehkä suurin susikonfliktin syy ainakin poronhoitoalueen ulkopuolella. Poronhoitoalueella tilanne muistuttaa enemmän 1880-lukua: siellä kyse on konfliktista suden ja karjataloudessa elävän ihmisen välillä.”

Onko jotain mitä toivoisit ihmisten ottavan huomioon, kun he susista puhuvat?

”Ennen kaikkea sen, että kun puhutaan sudesta, puhutaan usein myös paljon muusta. Susi on sellainen merkitysten naulakko, johon ripustetaan milloin mitäkin ahdistuksen aiheita. Ihminen, joka vihaa tai vastustaa sutta, saattaa oikeastaan vastustaa vaikkapa EU:ta, joka on vahvistanut susien suojelua, tai maaseudun autioitumista, joka tuntuu ahdistavalta, tai karjatilallisten ahdinkoa, joka voi johtua muista syistä, kuten vaikkapa koronasta tai Venäjä-pakotteista. Susi on hyvä olkinukke, jota vastaan hyökätä.”

Lue Jouni Tikkasen juttu täällä tai kuuntele se äänikirjana.