Lyhyet
”Opetuksen laatu on Suomessa tasainen, oppilaat sen sijaan eriytyvät”
Kun koululaiset oireilevat ja oppimistulokset laskevat, syyksi esitetään uutta opetussuunnitelmaa. Se ei kuitenkaan selitä ongelmia. Long Playn uusi juttu ”Oppi ja rahat” sukeltaa peruskoulun maailmaan ja yrittää selvittää, onko nykykoulussa oikeasti jotain pielessä.
Toimittaja Venla Rossi, miksi tämä juttu piti tehdä?
”Viime vuonna mediassa käyty keskustelu on ollut monella tavalla hämmentävää. Siitä on ollut vaikeaa saada kokonaiskuvaa siitä, mitä kouluissa oikein on meneillään. Oli tarpeen tehdä juttu, jossa paitsi oikeasti mennään kouluun paikan päälle, myös mietitään asiaa laajemmin kuin vain yhden koulun näkökulmasta.”
”Koulu on tärkeä asia ihan jokaisena arkipäivänä kaikille ihmisille, joiden perheeseen kuuluu lapsia. Mutta oikeasti kyseessä on vielä laajempi asia. Kuten apulaisprofessori Venla Bernelius jutussa sanoo: kun puhumme koulusta, emme voi puhua vain koulusta. Se, mitä kouluissa tapahtuu, näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa ja toisinpäin.”
”Kun lähdin tekemään juttua, olin aluksi kiinnostunut uudesta opetussuunnitelmasta ja sen mukanaan tuomista uudistuksista. Pian kävi ilmi, että asia on paljon monimutkaisempi. Kouluissa ja oppilaiden oppimistuloksissa tosiaan tapahtuu muutoksia, mutta enimmäkseen ne eivät liity opetussuunnitelmaan, vaan esimerkiksi koulutusleikkauksiin, kuntien autonomiseen asemaan ja yhteiskunnan eriarvoistumiseen.”
Miksi uutisointi koulusta vie harhaan?
”Kouluun ja sen rahoitukseen liittyvät uudistukset ovat ja ovat aikaisemminkin olleet isoja ja monimutkaisia. Siksi niistä on vaikeaa kertoa selkeästi. Ehkä tämä on osaltaan mahdollistanut esimerkiksi koulutusleikkaukset: kun kouluille jaettavan rahan jakosysteemi on monimutkainen, on toimittajienkin vaikea kertoa siitä. Silloin aiheeseen ei ehkä tule kiireen tai toimitusten resurssipulan vuoksi tartuttua.”
Mitä juttuprosessin aikana selvisi?
”Vietin viikon Järvenpäässä Kinnarin koulussa, jossa on siirrytty perinteisistä luokkahuoneista niin sanottuihin avoimiin tiloihin. Kävi ilmi, että ainakaan tällaisenaan tilat eivät käyttäjien mielestä toimi. Mutta tämä on vain käytännön taso siellä yhdessä koulussa. Selvisi, että peruskoulut ovat joutuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana koko ajan vaikeampaan tilanteeseen taloudellisesti. Samaan aikaan oppilaissa tapahtuu muutoksia. Koulujen eriytymisestä on puhuttu paljon, mutta totuus on, että opetuksen laatu on Suomessa hyvin tasainen. Oppilaat sen sijaan eriytyvät.”
Kuka tässä hyötyy, kuka häviää?
”Koulujen resurssien leikkaamisesta ei kyllä oikein hyödy kukaan, paitsi siis ehkä jonain hyvin lyhytnäköisinä säästöinä. Häviäjiä sen sijaan on monta: oppilaat, opettajat ja välillisesti Suomen kansantalous, jos ja kun emme enää onnistu tasaamaan sosiaalisia eroja emmekä siksi saa tasaisesti kaikkien lahjakkuutta käyttöön.”
Muuttiko juttu omia näkemyksiäsi jonkin suhteen?
”Luulin olevani perillä suomalaisesta koulusysteemistä. Kävi ilmi, että en ollut. En ollut tiennyt esimerkiksi sitä, että Suomessa on satoja, laadultaan vaihtelevia opetussuunnitelmia, tai että toisessa kunnassa lapsi voi koko peruskoulun aikana saada jopa puolen kouluvuoden edestä enemmän opetusta kuin toisessa. Olen ajatellut, että vaikka kouluissa varmaan tarvittaisiin lisää resursseja, niin varmaan vahvuutemme kuitenkin on tasa-arvo. No, kävi ilmi, että ei ole.”