Lyhyet
Muodin huipulla
Aalto-yliopiston työelämäprofessoriksi nouseva muotisuunnittelija Tuomas Laitinen on vuosien ajan nöyryyttänyt ja haukkunut opiskelijoitaan. Muodin linjan johto katsoo toimintaa läpi sormien.
JOKA SYKSY lukuvuoden alkaessa Aalto-yliopiston muodin opiskelijat kuiskuttelevat, kenet vanhempi lehtori Tuomas Laitinen valitsee opiskeluvuosien kuluessa suosikeikseen. Näitä valittuja kutsutaan ”hovineidoiksi”, ”viitankantajiksi” ja ”kultapossukerholaisiksi”. He saavat erityiskohtelua. Muiden osa on karumpi.
Long Play on haastatellut tätä kirjoitusta varten kymmentä nykyistä ja entistä Aallon muotiopiskelijaa. He ovat opiskelleet linjalla vuosina 2009–2019. He kuvaavat vaatimuksia ”väkivaltaisiksi” ja ”epäinhimillisiksi”.
Erityisen paljon moitteita saa kandidaattikoulutusta vetävän Tuomas Laitisen toiminta ja käytös, jota kutsutaan ”mielivaltaiseksi”, ”jatkuvaksi harmaan alueen toiminnaksi” ja ”asiattomaksi vallankäytöksi”. Moni opiskelija kertoo pelänneensä Laitisen silmätikuksi joutumista. Laitinen on muun muassa haukkunut julkisesti niitä opiskelijoita, jotka eivät ole tienneet tiettyjä ulkomaisia muotiguruja tai osanneet lausua heidän nimiään oikein. Yksi kertoo, kuinka Laitinen oli näyttänyt hänen työtään koko muulle luokalle ja todennut, että ”tällaista paskaa te ette sitten tee”.
Hän on myös kieltäytynyt opettamasta joitakin opiskelijoita ja kieltänyt näitä olemasta häneen yhteydessä.
Long Play julkaisee Laitisen nimen, koska Aalto-yliopiston muotilinjan kansainvälinen menestys henkilöityy juuri häneen. (Tuomas Laitinen ei vastannut Long Playn yhteydenottoihin.)
Haastatelluista opiskelijoista suurin osa ei halunnut puhua omalla nimellään. He kertoivat Laitisen käytöksestä ja muotikoulun ongelmista yhdenmukaisesti. Poikkeuksena oli yksi opintojaan viimeistelevä, jonka mukaan linjan ilmapiiri on ”ekstrahyvä”.
Aalto-yliopistossa on tehty vuodesta 2017 lähtien opiskelijahyvinvointikysely kaikille opiskelijoille. Muodin opiskelijoiden tulokset ovat olleet poikkeuksellisen huonot muihin linjoihin nähden.
Muotiopiskelijat kertovat, että pelin henki tehdään selväksi heti ensimmäisen vuoden alussa. Uusille opiskelijoille järjestetään tilaisuus, jossa tarjotaan kuohuviiniä ja jossa Laitinen ja hänen valitsemansa vanhemmat opiskelijat kertovat, millaista muodin opiskelu on.
”Hän sanoi, että meistä tulee ihmisiä vasta toisena opiskeluvuonna. Ekana vuonna Laitinen ei tervehdi käytävillä, eikä meidän pidä olla häneen yhteydessä”, yksi vuonna 2016 aloittanut opiskelija kertoo.
Hänen mukaansa Laitinen opettaa ykkösvuotiset tavoille hokemalla, että poikaystävät ja sosiaalinen elämä kannattaa unohtaa viideksi vuodeksi.
AALTO-YLIOPISTON MUODIN pääaine on medianäkyvyydeltään omaa luokkaansa verrattuna mihinkään muuhun suomalaiseen opinahjoon.
Sen opiskelijat ovat saaneet lukuisia palkintoja arvostetuissa kansainvälisissä suunnittelukilpailuissa, kuten huippusuunnittelijoiden tuomaroimassa Hyèresin vuosittaisessa suurtapahtumassa Ranskassa ja luksusbrändien yhteisyhtiön LVMH:n nuorten muodintekijöiden kilpailussa.
Ulkomaiset muotilehdet hehkuttavat nuoria suomalaisia, ja suomalaistoimittajat intoilevat perässä. Eri muotikoulujen opiskelijoille tänä vuonna tehdyssä kyselyssä Aallon kandiohjelma valittiin maailman parhaaksi. (Laitinen oli lähettänyt kyselyn vain valikoiduille opiskelijoille. Hän ohjeisti vastaajia muistamaan tulevaisuuden imagohyödyn Aallon alumneina.)
Menestystä pidetään Tuomas Laitisen ansiona. Hän on uudistanut linjan kokonaan: ennen koulussa suuntauduttiin Suomen tekstiiliteollisuuteen, nyt kansainväliseen huippumuotiin. Laitinen itsekin on palkittu vuonna 2006 Hyèresin kilpailussa. Hän on suorittanut aikoinaan arvostetun lontoolaisen Central Saint Martinsin muotikoulun kiitettävin arvosanoin. Sen guruna pidetyltä professorilta Louise Wilsonilta hän on kertomansa mukaan oppinut myös pedagogiansa.
Long Playn haastattelemien opiskelijoiden mukaan Laitinen suosii sisäpiiriään täysin avoimesti. On tavallista, että kouluun ja opiskeluun liittyvää informaatiota levitetään rajoitetusti. Joko sähköpostilistoilla on valikoitu jakelu tai sähköposteissa todetaan, ettei niistä tule puhua muille. Harjoittelupaikkoja Laitinen hankkii kansainvälisillä suhteillaan ja jakaa niitä tiskin ali suosikeilleen.
”Yksikin tilanne oli sellainen, että meillä oli sovitukset meneillään. Tuomas heitti sovitusmallina olleelle vanhemmalle opiskelijalle, että haluaisitko sä mennä harjoitteluun Givenchylle. Tykkäisitkö mennä sinne?” yksi nykyinen opiskelija kertoo. (Givenchy on ranskalainen huippumuotitalo.)
Linjan hierarkia rakentuu Laitisen suosion ympärille. Opiskelijat pitävät merkittävänä, jos saavat Laitiselta Instagram-tykkäyksen tai muita kehuja. Tai jos näkevät hänen käyneen katsomassa jonkun tutun mallistoa.
Laitisen valitut käyttävät asemaansa hyväkseen suhteessa toisiin opiskelijoihin. He mielistelevät Laitista ja käyvät pitämässä hänen pyynnöstään ”kurinpalautuksia” hankalille opiskelijoille.
”Ykkösvuoden syksynä kuulin vanhemmilta opiskelijoilta, kuinka Tuomas oli puhunut yhdestä meidän luokkalaisesta, että hän on ylimielinen ja laiska. Että meidän pitäisi opettaa hänelle, miten täällä koulussa ollaan”, yksi opiskelija sanoo.
”Silloin mä olin, että vitun outoa. Se puhuu vanhempien oppilaiden kanssa nuoremmista paskaa. What is this shit?”
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Tuomas Auvinen sanoo, että tiedot Tuomas Laitisen epäasiallisesta käytöksestä tulevat hänelle yllätyksenä.
”Tuollaista viestiä ei ole kantautunut. Muodin opiskelun kuormittavuudesta on keskusteltu, mutta en ole kuullut tällaisia selkeitä syytöksiä epäasiallisesta käytöksestä. Jos ne pitävät paikkansa, niihin luonnollisesti paneudutaan ja asia otetaan äärimmäisen vakavasti.”
MUODIN LINJAN vuoden kohokohta on toukokuussa järjestettävä muotinäytös nimeltään Näytös. Sitä tulevat katsomaan muotimaailman silmäätekevät ympäri maailmaa. Yle on näyttänyt kahtena viime vuonna Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävän tapahtuman suorana Areenassa.
Näytös on Tuomas Laitisen luomus, ja hän myös valitsee kenen mallistot kelpaavat mukaan. Hänellä on tapana ilmoittaa päätöksistään kaksi päivää ennen Näytöksen alkua. Mallistoja on saatettu suunnitella ja ommella vuosia.
”Toisilta Tuomas vetää mattoa jalkojen alta mahdollisimman nöyryyttävästi. Kaikki mallistot tehdään hänen oman makunsa mukaan ja sitten viime hetkellä ne eivät kelpaakaan. Toisille hän antaa kaiken arvostuksensa ja tukensa.”
Näytöksen alla opiskelijat istuvat koulussa viikonloppuja ja öitä myöten valmistamassa mallistojaan.
”Ihan sama mihin kellonaikaan sinne meni yöllä, aina siellä oli joku ompelemassa tai itkemässä.”
Yksi haastateltu kertoo, että viimeistellessään kandidaattimallistoaan hän ei nukkunut kotonaan kahteen viikkoon.
”Valvoin pahimmillaan neljä yötä putkeen. Sen jälkeen aloin hallusinoida.”
Toinen kertoo nähneensä jokaisen 11:stä kurssikaveristaan itkemässä koululla.
Malliston tekeminen maksaa usein tuhansia euroja, ja opiskelijat maksavat kulut omasta pussistaan. Laitinen tosin auttaa suosikkejaan ostamalla ja lahjoittamalla heille materiaaleja tai antamalla omia vaatteitaan, joista voi kopioida kaavoja.
Laitinen välittää mielestään sopiville opiskelijoille myös nimekkäitä materiaalisponsoreita. Niitä ovat esimerkiksi R-Collection ja Swarovski. Diilit ovat arvokkaita: esimerkiksi Swarovskilta valittu opiskelija saa tilata kristallia mielensä mukaan. Tällaisten opiskelijoiden työt kelpaavat aina Näytökseen, sillä yhteistyökumppaneiden on näyttävä.
Muodin opiskelijat käyvät säännöllisesti, suunnilleen kerran viikossa, esittelemässä töitään Laitiselle tämän työhuoneessa järjestettävissä tutoroinneissa.
”Tuomas haluaa tuoda oman lahjakkuutensa opiskelijoiden mallistoihin. Koulu on sen pyörittämä muotitalo. Se hallinnoi kaikkia mallistoja ja päättää niistä loppupeleissä kaiken. Ei sillä olisi edes pääsuunnittelijana jossain talossa koskaan tuollaista valtaa”, yksi nykyinen opiskelija sanoo.
Tutorointien kulku riippuu siitä, millä tuulella Laitinen sattuu olemaan. Toisinaan hän pyörittelee silmiään. Joskus hän vain selaa puhelintaan tai tietokonettaan ja tuskin edes vilkaisee opiskelijoiden suuntaan. Jos jotain ei ole tehnyt Laitisen ohjeen mukaan – riippumatta siitä, olisiko muutos edes teknisesti mahdollinen – tämä äksyilee.
”Se palaute on tasoa: ’Tää näyttää Ivana Helsingiltä vaikka pitäisi näyttää Célineltä’”, yksi jo valmistunut opiskelija kuvaa. ”Tuomas käy vaatteita yksitellen läpi ja sanoo ’ei, ei, ei, ei’.”
Tutoroinneissa Laitinen on myös haukkunut opiskelijoille muita opiskelijoita ja laitoksen henkilökuntaa. Vuonna 2013 muodin linjan kanssa yhdistetyn tekstiilimuotoilun linjan opiskelijoita ja opettajia Laitinen nimittelee ”maalaisiksi” ja ”huovuttajiksi” ja sanoo näiden saavan aikaisin lapsia.
Paarialuokkaa ovat myös muualta tulleet maisteriopiskelijat, jotka eivät ole käyneet Laitisen opettamia kandiopintoja.
Jos Laitinen ei ole tyytyväinen jonkun opiskelijan tekemisiin, hänellä on tapana aloittaa savustaminen: hän saattaa esimerkiksi lakata vastaamasta sähköposteihin, antaa täysin sattumanvaraista palautetta tai vaatia mallistoihin suuria muutoksia viime tipassa.
TOUKOKUUSSA 2018 Riikka Peltola ja hänen 23-vuotias työparinsa, joka ei halua nimeään julkisuuteen, olivat juuri saamassa yhteisen mallistonsa valmiiksi. He olivat tehneet sen eteen töitä koko lukuvuoden. Mallisto maksoi noin 3 000 euroa. Molemmat olivat nostaneet sitä varten opintolainaa, ja Peltola oli pyytänyt lisäksi rahaa äidiltään.
Viimeinen stailaus järjestettiin kolme päivää ennen Näytökseen valittavien mallistojen julkistamista. Silloin Laitinen oli todennut Peltolan ja hänen työparinsa tekemän silkkihaalarin näyttävän siltä kuin ”katujuhlien juoppo olisi oksentanut sen päälle”. Hänen käskystään mallistosta tiputettiin pois monia vaatteita. Laitinen kehotti kuitenkin käymään hankkimassa malleille kengät. Kengät ostettiin, ja kaiken piti olla hyvin: Peltola ja hänen työparinsa olettivat, että heidän mallistonsa kelpaa mukaan Näytökseen.
Linjalla vallitsi heidän mukaansa kirjoittamaton sääntö, ettei toisen vuoden opiskelijoita pudoteta.
Laitinen ilmoitti valintansa ripustamalla mallistohuoneen seinälle valokuvat valituista mallistoista. Opiskelijat ryntäsivät katsomaan niitä joukolla. Seinällä ei ollut Peltolan ja hänen työparinsa malliston kuvia.
”Se tuli yllättäen, ihan veitsellä leikaten, ettei me olla Näytöksessä. Se oli todella hämmentävää, koska me oltiin saatu koko ajan palautetta, että hyvin menee”, Peltola sanoo.
Peltola ja hänen työparinsa lähettivät Laitiselle sähköpostin, jossa he pyysivät erillistä kirjallista palautetta.
”Haluaisimme opiskelijoina kehittyä ja ymmärtää, minkä virheen teimme”, he kirjoittivat.
Vastauksessaan Laitinen ilmoitti, että mallistossa ei sinänsä ollut virheitä ja lupasi kurssista parhaan arvosanan. Seuraavana syksynä järjestetyssä tapaamisessa hän sanoi tehneensä virheen, kun ei ollut ottanut Peltolan ja tämän työparin mallistoa Näytökseen.
Hyvitykseksi Laitinen lupasi ”tehdä kaiken mahdollisen”, että Peltola ja tämän työpari saisivat mallistolleen korvaavaa näkyvyyttä. Hän sanoi järjestävänsä kuvaajan ottamaan vaatteista samankaltaisen portfolionäytteen kuin Näytökseen osallistuneilla.
Kuvauspäivä sovittiin lokakuulle. Malli saapui paikalle, kuvaaja ei. Laitinen sanoi, että kännykällä otetut kuvat olisivatkin riittävän hyvät. Peltola otti kuvat omalla kamerallaan.
”Eivät ne mitenkään vastanneet mitään ammattimaista”, työpari sanoo.
Heidän mallistonsa ei mahtunut muodin ja tekstiilisuunnittelun opiskelijoiden lehteen, eikä Laitinen pyynnöistä huolimatta lähettänyt Peltolalle osallistumisohjeita kilpailuun, jota hän oli tälle erityisesti suositellut.
TULEHTUNEITA VÄLEJÄ yritettiin selvitellä sitä varten järjestetyssä tapaamisessa tammikuun lopulla. Tapaamiseen osallistuivat Peltolan ja Laitisen lisäksi myös muodin oppiaineen johtaja Kirsi Niinimäki, HR-päällikkö Hanna Nurmela, Aalto-yliopiston opintoasiainpäällikkö Leena Koskinen sekä kaksi ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöä.
Peltola oli halunnut mukaan myös oman työparinsa ja kaksi edunvalvojaa opiskelijajärjestöistä. Pyyntöön ei suostuttu. Koskinen ja Niinimäki vetosivat siihen, että tapaaminen liittyi Peltolan ja Laitisen välisiin asioihin.
Peltola yritti saada tuekseen myös Aallon opintopsykologia. Sekään ei onnistunut. Aallon projektipäällikkö, opintopsykologi Merita Petäjä sanoi Peltolan mukaan puhelimessa, että varoitusaika on lyhyt ja lisäksi opintopsykologit ”kokevat olevansa jo valmiiksi tilanteen osapuolia” muodin linjan kanssa eivätkä siksi voi osallistua tapaamiseen.
Long Playlle Petäjä kiistää asian. Hänen mukaansa molemmat opintopsykologit olivat varattuina, toinen työmatkalla. ”Tässä tilanteessa sinne meni tukihenkilöiksi kaksi häirintäyhdyshenkilöä, koska tilaisuus tuli lyhyellä varoitusajalla”, hän sanoo. Hän kuitenkin korostaa, että opintopsykologit edustavat Aalto-yliopiston opiskelijoita eivätkä voi toimia puolueettomina sovittelijoina.
”Tätä yritin tälle opiskelijalle selvittää.”
Riikka Peltola on pitänyt tammikuusta 2019 lähtien muistiota, johon hän on kirjannut sekä yhteydenpitoa että tapaamisissa puhuttua. Peltola kertoo maininneensa alkuvuoden tapaamisessa, että osa opiskelijoista pelkää Laitisen silmätikuksi joutumista. Hänen mukaansa opettajat naureskelivat asialle. Laitinen sanoi, ettei hän ole kuullut kriittistä palautetta toiminnastaan niinä yli kymmenenä vuotena, jotka hän on opettanut Aallossa.
Kokouksessa käsiteltiin myös erään opiskelijan itsemurhapuheita, joiden taustalla oli opintojen rankkuus ja tulehtunut ilmapiiri. Kirsi Niinimäki kuittasi itsemurhapuheet toteamalla ”opiskelijoiden nyt puhuvan kaikenlaista”.
Kokouksen aikana Niinimäki syytti Riikka Peltolaa Laitisen kiristämisestä.
”Se liittyi käsittääkseni siihen, että olin kysellyt Tuomakselta hänen lupaamiaan tilaisuuksia esitellä meidän mallistoamme. Se oli ilmeisesti katsottu sitten kiristämiseksi.”
(Kirsi Niinimäki ei suostunut kommentoimaan sanomisiaan Long Playlle. Hän lopetti puhelun ensimmäisen kysymyksen jälkeen.)
Myöhemmin samana päivänä Tuomas Laitinen postasi Instagram-tililleen kuvan taideteoksesta, jossa piru repii hirressä roikkuvan peikkohahmon sisälmyksistä ulos pientä miestä. Hashtagit kuvan perässä: #oneofthosedaysorweeksormonthsoryears ja #judas.
Ennen sitä Laitinen oli blokannut Peltolan ja hänen työparinsa. Laitisen tili oli kuitenkin yhä julkinen.
”Kun totesin sähköpostissa toivovani, ettei minua leimata juudaaksi, kuva poistettiin välittömästi ja Laitinen teki tilistään yksityisen”, Peltolan työpari sanoo.
”Olin hyvin lähellä päästä sisäpiiriin silloin. Tuomas ilmeisesti ajatteli, että olin pettänyt hänet.”
SEURAAVANA PÄIVÄNÄ Riikka Peltolan työpari oli menossa varaamaansa tutorointiin Tuomas Laitisen työhuoneeseen. Laitinen oli poissa, mutta ohjasi tekstiviestitse työparia saapumaan toiseen työtilaan.
Paikalla odotti Laitisen lisäksi oppiaineen johtaja Kirsi Niinimäki. Huoneeseen pyydettiin ”keskustelua lopettamaan” myös muotoilun laitoksen johtaja Tuuli Mattelmäki.
Työpari kuvaa tapaamista kuulusteluksi ja väijytykseksi. Niinimäki väitti opiskelijoiden ”paisutelleen asioita” ja sanoi siitä koituneen ”hyvin negatiivisia seurauksia monille ihmisille”.
Laitinen oli samaa mieltä. Hän sanoi henkisen hyvinvointinsa olevan jo ”romukopassa” tilanteen vuoksi.
Hän viittasi lakimiesisäänsä ja totesi ”tiettyjen asioiden täyttävän kiusaamisen merkit”.
”Minun ei omassa työpaikassani pitäisi joutua tällaisen kohtelun kohteeksi eikä kenenkään muunkaan”, hän sanoi.
Laitinen selitti Instagram-blokkia sillä, että hänen piti suojella omaa ja puolisonsa elämää Peltolalta ja tämän työparilta. (Puoliso on opettanut muodin historian kurssia Aalto-yliopistossa. Laitisella ja puolisolla on myös yhteinen muotilehti SSAW. Sekä puoliso että muotilehti ovat Laitisen tapaan estäneet Peltolan ja tämän työparin Instagramissa.)
”Isäni kehotuksesta minun on pakko eristää kaikki pääsy mihinkään henkilökohtaiseen asiaani: elämääni, mun kumppanin elämään, mihin tahansa muuhun”, Laitinen sanoi.
Kun Tuuli Mattelmäki huomasi, että Peltolan työpari nauhoittaa keskustelua, Laitinen ilmoitti, ettei hän voi enää tehdä tämän kanssa töitä.
”Olen todella pahoillani. Tämä menee minun rajani yli”, Laitinen sanoi ja poistui.
Sen jälkeen Mattelmäki pakotti työparin poistamaan nauhan. Hän ei kuitenkaan huomannut toista nauhuria.
Niinimäki ja Laitinen palasivat vielä paikalle ja Laitinen kertoi varmistaneensa isältään, että äänitys on ”erittäin vastoin lakia”. (Mattelmäki kertoi myöhemmin työparille lähettämässään sähköpostissa selvittäneensä yliopiston lakimieheltä, ettei lakia rikottu.)
Laitinen myös toisti kehotuksen olla olematta yhteydessä häneen. ”Kaikki kommunikaatio menee Elinan tai Anna-Marin [yliopisto-opettajia] kautta, en halua yhtään suoraa sähköpostia, en yhtään minkäänlaista kommunikaatiota”, hän sanoi.
Kun työpari kysyi myöhemmin asiasta opintoasiainpäälliköltä, tämä vastasi, ettei työparin kannata lähettää Laitiselle viestejä.
KAKSI PÄIVÄÄ työparin tapaamisen jälkeen muodin opiskelijoille ja laitoksen henkilökunnalle järjestettiin keskustelutilaisuus. Esillä oli post-it-lappuja, joihin saattoi kirjoittaa anonyymisti huolistaan. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöitä. Paikalla olleet kertovat, että kriittisiä äänenpainoja ei juuri kuultu. Sen sijaan huolta kannettiin opetusrauhasta.
Laitisen menestyneimmät suosikkiopiskelijat pitivät pitkiä puolustuspuheenvuoroja henkilökunnalle ja muistuttivat, että ulkomaisissa muotikouluissa on kovat lukukausimaksut ja muutenkin paljon rankempaa.
”Sävy, jolla kritiikki kyseenalaistettiin, oli tuskaisen aggressiivinen”, kuvaa yksi paikalla ollut.
Tuomas Laitinen oli läsnäolijoiden mukaan loukkaantuneen ja välinpitämättömän oloinen. Hän selasi koko tapaamisen ajan tietokonetta eikä puhunut juuri mitään. Post-itien kirjoittamiselle tai huolien käsittelemiselle ei ollut varattu ohjelmassa aikaa.
TAMMIKUUN LOPULLA oppiaineen johtaja Kirsi Niinimäki suositteli Peltolalle, että tämä vaihtasi tutoria. Peltolan työparia Laitinen kieltäytyi opettamasta.
Kukaan ei ohjannut heidän opinnäytetöitään kahteen kuukauteen, vaikka käsillä olivat malliston suunnittelun kriittisimmät viikot. Tuomas Laitinen alkoi vältellä kaksikon kohtaamista suunnitelmallisesti.
”Jos kuljen koulun käytävillä, huomaan Tuomaksen kulkevan takanani ja kurkkaan hetken päästä uudelleen, hän on kadonnut”, työpari sanoo.
Lisäksi hänen kaksi parasta koulukaveriaan, Laitisen sisäpiiriläisiä molemmat, ovat lakanneet puhumasta hänelle.
”Ne leikkasivat mut elämistään käytännössä täysin.”
Huhtikuussa Peltola kysyi Laitiselta sähköpostitse, miksei hän ollut saanut kutsua ”hätäkokoukseen”, jonka Laitinen oli järjestänyt valikoiduille opiskelijoille.
Laitinen vastasi: Kuten sinulle on varmasti kerrottu, kaiken kommunikaation opinnäytteesi, opintojesi tai näytöksen suhteen täytyy tapahtua joko opinnäytteesi ohjaajien tai tarvittaessa Leenan kautta, ei minun. Ystävällisesti ohjaa jatkossa kaikki tiedustelut heille.
Koolle kutsumassaan kokouksessa Laitinen oli kertonut kuulleensa huhuja, että joku aikoi sabotoida tulevaa Näytöstä. Hän pyysi opiskelijoita seuraamaan opiskelutovereidensa käytöstä erityisen tarkasti ja raportoimaan hänelle tai Kirsi Niinimäelle vaikkapa nimettömällä paperilapulla.
”Hän perusteli tätä toivetta sillä, että hän on itse niin vainoharhainen”, läsnäolija sanoo.
KUN MUODIN opiskelijoiden mielenterveyskyselyn kehnot tulokset selvisivät viime keväänä, ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS kutsui koolle oman hätäkokouksensa.
Paikalla olivat muodin linjan johtaja Niinimäki, varadekaani Rasmus Vuori sekä useita YTHS:n, oppimispalveluiden ja opiskelijoiden edustajia.
Kokouksessa Niinimäki sanoi, että mielenterveysongelmien määrä ei johdu niinkään koulusta vaan opiskelijoiden herkkyydestä. Hän ehdotti, että pääsykokeissa voitaisiin pyrkiä aiempaa paremmin testaamaan myös opiskelijoiden mielenterveydellisiä kykyjä, jotta ongelmia olisi jatkossa vähemmän. Niinimäki totesi myös, että olisi hyvä, jos koulu saisi tiedon opiskelijoista, jotka hakeutuvat YTHS:n hoidon piiriin.
YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi sanoo, että yksittäisiin opiskelijoihin liittyviä terveystietoja ei voi koskaan paljastaa kenellekään ulkopuoliselle ilman lupaa.
Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen pitää Kirsi Niinimäen kommentteja potilaslainsäädännön vastaisina ja ”karmeina”.
”Tällaiset valinnat ovat kuin koulujen homeongelmien ratkaisemista koeajan avulla. Nähtäisiin, ketkä kestävät hometta. Ei tarvitsisi testata kouluja”, Koskinen sanoo. ”Opetus pitää muuttaa sellaiseksi, että opiskelijat eivät kärsi. Lähtökohta on näin yksinkertainen. Opiskelijankin on tultava toimeen kohtuullisella työmäärällä.”
Koskisen mukaan opettajan on hyväksyttävää kieltäytyä opettamasta tiettyjä opiskelijoita vain, jos nämä aiheuttavat esimerkiksi akuutin väkivallan uhan. Laitisen opiskelijoilleen julistaman kaltaisesta ”lähestymiskiellosta” hän ei ole kuullut koskaan aiemmin 45 vuoden urallaan. Yliopistolaitosta sitoo yhdenvertaisuusperiaate, Koskinen sanoo.
”Etupäässä julkisilla rahoilla toimivan yliopiston pitää kantaa huolta kaikista. Silloin ei voi suosia niitä, jotka ovat hyviä, vaikka siitä kuinka saisi itsekin mainetta ja kunniaa.”
TUOMAS LAITINEN on uhkaillut opiskelijoiden kuullen jo kymmenen vuoden ajan jättävänsä Aallon.
”Se on jo ihan sellainen läppä, että niin niin, taas se on saanut jonkun paikan jossain Dieselin pääsuunnittelijana”, eräs nykyinen opiskelija sanoo.
Osa opiskelijoista pelkää Laitisen lähtöä. Jos sattuu pääsemään Laitisen suosioon, muotimaailmassa avautuu monia ovia.
Myös Aalto-yliopiston johto haluaa pitää tiukasti kiinni Laitisesta. Vuosi sitten hänet nimitettiin vanhemmaksi lehtoriksi, ja tänä syksynä edessä on uusi ylennys, kun Laitinen nimitetään työelämäprofessoriksi.
Siihen liittyvä opetusnäyte järjestetään tänään kello 13. Laitisen luennon otsikko on ”Fashion Designers as Changemakers of the Future”.
Oskari Onnisen kirjoittama, nuorten korkeakoulutettujen aikuisten paineita ja pahaa oloa käsittelevä Long Playn juttu ”Tarpeettomia ihmisiä” ilmestyy sunnuntaina 29. syyskuuta.