Miksi Putin on jatkuvasti iltapäivälehtien kansissa?

Suomessa asuva ukrainalainen Valeria Gasik sanoo, että iltapäivälehtien kansien perusteella Vladimir Putin näyttää enemmän viihdejulkkikselta kuin sotarikolliselta.

SEN JÄLKEEN kun Venäjä kaksi vuotta sitten hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan, helsinkiläinen Valeria Gasik pani merkille, että iltapäivälehtien kansissa tuntui olevan päivä toisensa jälkeen Vladimir Putinin kuva.

 ”Aluksi luulin, että minä vain kuvittelen. Olen Ukrainasta kotoisin ja tietysti herkkä tälle aiheelle. Mutta kun oli kulunut pari viikkoa, se oli yhä vain Putin, Putin, Putin, Putin…”, Gasik kertoo helsinkiläisessä kahvilassa.

Hän työskentelee teknologia-alan yrittäjänä ja suunnittelijana. Pian sodan alettua hän ryhtyi järjestelmällisesti seuraamaan Ilta-Sanomien ja Iltalehden kansivalintoja. Hän kokosi Excel-tiedoston, johon hän merkitsi Putinin kuvien määrän ja luokitteli kuvat sen mukaan, minkälaisessa valossa Putin niissä näytetään.

Samalla hän keräsi tiedot siitä, miten Ukraina ja ukrainalaiset näyttäytyvät iltapäivälehtien kansissa. (Koko aineisto löytyy Gasikin perustamalta sivulta Iltahuti.com.)

Valeria Gasik on jatkanut projektiaan yli kaksi vuotta. Hän on toistaiseksi analysoinut kannet sodan alusta viime vuoden kesäkuun loppuun.

Luvut ovat aika hurjat.

Viime kesään mennessä Putin oli esiintynyt 79 prosentissa Iltalehden kaikista kansista. Ilta-Sanomissa Putin oli ollut kannessa keskimäärin joka toinen päivä.

Samaan aikaan ukrainalaiset poliitikot – käytännössä presidentti Volodymyr Zelenskyi – esiintyivät iltapäivälehtien kansissa harvemmin kuin kerran kuussa. Vielä vähemmän näkyvyyttä ovat saaneet sotaa paenneet ukrainalaiset: vajaan puolentoista vuoden aikana he esiintyivät Ilta-Sanomien kansissa yhteensä kuusi kertaa ja Iltalehden kansissa viisi kertaa.

Samassa ajassa Putin pantiin kanteen 572 kertaa.

”Tiivistäen kyse on siitä, että Putin myy”, Valeria Gasik sanoo. ”Minulla nousee oksennus kurkkuun, kun sanon noin. Tämä henkilö on sotarikoksista etsintäkuulutettu diktaattori ja hänen kasvoillaan myydään lehteä. On vaikea kuvitella, että esimerkiksi Osama bin Ladenin kohdalla olisi toimittu näin. Miksi tämmöinen linja on valittu?”

Gasikia ei vaivaa ainoastaan Putin-kuvien valtava määrä, vaan myös sävy ja asiayhteys. Kuvissa Putin esiintyy lähestulkoon aina siistissä puvussa. Gasik sanoo, että näin Putinista välittyy ”diplomaattinen” vaikutelma. Kansiotsikoihin päätyy usein asioita, jotka liittyvät nimenomaan Putinin henkilönä, ei hänen politiikkaansa: arvuuttelua terveydentilasta, huhuja rakastajista, luksushuviloiden esittelyä. Jopa Putinin kallis rannekello on ollut kansiotsikon arvoiseksi katsottu asia.

”Se on niin banaalia… Hänestä on luotu ikään kuin julkkis, jolla menee oikeastaan aika hyvin.”

Kahvilan pöydässä Gasik selailee aineistoa tietokoneeltaan ja pysähtyy Putin-otsikoihin.

”Putinille ökyhuvila Savonlinnaan. Tätä en muistanutkaan.”

”Savon huvilan pohjapiirustukset.”

”Huhuttu matka-wc. Mitä! Siis mitä!”

”Huhuttu salarakas. Mitä vitun väliä! Anteeksi, mä kiihdyn helposti tästä…”

Gasikin mielestä jatkuva Putin-uutisointi vie tilaa niiltä asioilta, joita sodasta olisi syytä kertoa. Hän mainitsee, että esimerkiksi Venäjän huhtikuussa 2022 tekemä ohjusisku Kramatorskin rautatieasemalle, jossa kuoli yli 60 siviiliä, ei näkynyt lainkaan seuraavien päivien iltapäivälehtien kansissa. Sen sijaan otsikoihin oli nostettu ”Putinin salainen luksuselämä” ja tieto siitä, että ”Putin palasi julkisuuteen”. (Kansissa oli esillä myös Volodymyr Zelenskyin Suomen eduskunnalle etäyhteydellä pitämä puhe.)

”Nämä ovat journalistisia valintoja”, Gasik sanoo. ”Jos nyt olisi natsi-Saksan aika, niin puhuttaisiinko me täällä Hitlerin hassuista korvista tai siitä, mitä olutta hän juo. Olisiko se ihan ok?”

Gasikin keräämä aineisto koostuu vain lehtien kansista. Itse jutuissa voi olla erilaisia painotuksia. Toisaalta iltapäivälehtiä myydään nimenomaan kansilla, ja kannet ovat näkyvästi esillä esimerkiksi ruokakauppojen kassoilla.

Gasik sanoo, että ukrainalaisille pakolaisille on ahdistavaa törmätä jatkuvasti Putin-kuviin.

Hän uskoo myös, että valitulla kansipolitiikalla on vaikutusta yleiseen mielipiteeseen Suomessa.

”Kun päivästä toiseen toitotetaan samaa, se alkaa ohjata ihmisten ajattelua. Sota alkaa näyttäytyä jonkinlaisena Putinin pelinä. Sota henkilöityy vain Putiniin, vaikka todellisuudessa se on miljoonien venäläisten sota. Venäjä hyötyy tästä joka päivä.”

AALTO-YLIOPISTON valokuvataiteen yliopistonlehtori Hanna Weselius tutustui Long Playn pyynnöstä Valeria Gasikin keräämään aineistoon. Hän yllättyi Putin-kuvien määrästä.

”Tämä on jotenkin noloa. Että meillä on tapahtunut tämmöistä. Suomalaisena mua suorastaan hävettää.” 
Weselius arvioi Gasikin aineiston ja analyysin ”asiallisesti tehdyksi”, vaikka kyse ei ole tieteellisestä tutkimuksesta.

”Aineisto on tosi hurja. Se näyttää kiistattomasti sen, mihin on haluttu keskittyä ja mikä on haluttu sivuuttaa.”
Weseliuksen mielestä Putinin henkilöön keskittyminen kielii siitä, että iltapäivälehtiä myydään suomalaisten Putinia ja Venäjää kohtaan tuntemalla pelolla – ei niinkään sillä, mitä Ukrainassa tapahtuu.

”Oma napa kiinnostaa enemmän kuin ukrainalaisten ihmisten tilanne.”

Weselius sanoo, että johtajan kuvan loputon toistaminen on tuttua diktatuureista ympäri maailmaa. Mutta miksi sitä tehdään nyt Suomessa, ihan vapaaehtoisesti? Se, että Putinilla saadaan myytyä paljon lehtiä, on Weseliuksen mielestä liian yksinkertainen vastaus. Hän uskoo, että ilmiön takana on myös tiettyjä kulttuurisia selittäjiä. Ehkä suomalaisia jotenkin kiehtoo ajatus kovasta ja maskuliinisesta hallitsijasta?

”Historiaa on totuttu kirjoittamaan pönöttävien vallanpitäjien ja sotapäälliköiden kautta. Sitähän tämä on. Tuommoinen sisäsiisti, hyvin kammattu Putin kultakelloineen ja kravatteineen. Kyllä nämä kuvat vieraannuttavat tosi paljon sodan todellisuudesta. Sota on jotain, mitä tehdään puku päällä.”

LONG PLAY PYYSI haastattelua Ilta-Sanomien ja Iltalehden vastaavilta päätoimittajilta ja lähetti heille nähtäväksi Valeria Gasikin keräämän aineiston.

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Johanna Lahti, miksi Putin on kannessa niin usein?

”Siihen on yksi ihan erityinen syy. Eli Putinin Venäjän yksipuolisesti aloittama hyökkäyssota. Se on tietysti suomalaisesta näkökulmasta poikkeuksellisen kiinnostava ja tärkeä uutisaihe, koska sijaitsemme Venäjän vieressä. Venäjällä valta myös poikkeuksellisesti henkilöityy Putiniin. Silloin uutisointikin luonnollisesti henkilöityy enemmän kuin demokraattisesti toimivien valtioiden kohdalla.”

Sodan ensimmäisten 16 kuukauden aikana ukrainalaiset pakolaiset olivat Ilta-Sanomien kannessa kuusi kertaa, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi 12 kertaa ja Vladimir Putin 219 kertaa. Onko tässä mielestäsi tasapaino kunnossa?

”Mielestäni kaikkein tärkeintä on se, ettei unohdu, kuka on sotaan syyllinen. Minusta ne lööpit ja kannet osaltaan pitävät yllä tietoisuutta sodasta. Toki kansi on aina vain lehden ja median yksi osa. Uutisointi on meille kokonaisuus, ja kyllä minä katson, että se on tasapainossa.”

”Minkä tahansa lehden kannen tehtävä on saada ihmiset lukemaan sitä lehteä. Sellainen kiinnostavuuspointti on toki median tekijöiden yksi motiivi, varsinkin nykyaikana. Meillä Putinin kanteen laittamisessa on kuitenkin aina ollut erittäin selvät journalistiset perusteet, ja ne liittyvät Venäjän hyökkäyssotaan. Me Ilta-Sanomissa katsomme, että se on merkittävä uutinen, jota on syytä pitää framilla.”

Kun Venäjä teki huhtikuussa 2022 ohjusiskun Kramatorskin rautatieasemalle ja tappoi yli 60 siviiliä, asia ei näkynyt IS:n kannessa lainkaan. Sen sijaan siellä oli otsikko: ”Putinin salainen luksuselämä”. Mitä journalistisia perusteita tällä valinnalla oli?

”Tuosta on nyt aika kauan aikaa. En tarkalleen muista, mitä siinä kohtaa on ajateltu. Mutta tiedän, että isku Kramatorskiin oli meillä verkossa erittäin iso asia. Seuraavana päivänä ilmestyvä printtilehti on pikkuisen eri asia, ja siinä on vähän omat lainalaisuutensa.”

Oliko tämä valinta jälkikäteen ajatellen mielestäsi oikea?

”En osaa tältä etäisyydeltä arvioida sitä asiaa.” (Haastattelun jälkeen Lahti muistuttaa sähköpostissa, että Zelenskyin puhe Suomen eduskunnalle oli tuolloin näkyvästi kannessa.)

Valeria Gasikin mielestä tämänkaltaisten kansiotsikoiden vuoksi Putin voi  ruveta vaikuttamaan ihmisten silmissä enemmän jonkinlaiselta viihdejulkkikselta kuin sotarikolliselta. Ymmärrätkö tätä kritiikkiä?

”No en ymmärrä. Hänet kyllä esitetään erittäin negatiivisessa valossa. Toki ihmisiä kiinnostaa myös tällainen itsevaltainen hallitsija henkilönä tilanteessa, jossa kuva Venäjästä on hyvin sumea ja hähmäinen. Mutta iltapäivälehtien kansissa on hyvin  monenlaisia henkilöitä, eikä sinne päätyminen tarkoita sitä, että olisi nimenomaan viihdehenkilö.”

Gasikin mukaan monet Suomeen tulleet ukrainalaiset pakolaiset kokevat Putinin kuvan jatkuvan toistamisen kansissa hyvin ahdistavaksi ja triggeröiväksi. Mitä sanot siihen?

”Ymmärrän toki, että asia voi häiritä, varsinkin jos ei osaa kieltä eikä ymmärrä otsikoiden tekstiä. Se voi vaikuttaa erikoiselta, mutta ajattelen niin, että ukrainalaisten kannalta kaikkein tärkeintä on edelleenkin se, että se sota ei unohdu. Että sitä pidetään esillä niin kauan kuin Ukraina joutuu tästä Putinin aggressiosta kärsimään.”

”Ja kyllä tässä on oleellista ymmärtää, että Putin esitetään näissä kansissa ja jutuissa nimenomaan sellaisena kuin hän on – häikäilemättömänä ja arvaamattomana itsevaltiaana, joka hyökkäsi Ukrainaan provosoimatta ja jolle demokratialla ja ihmishengillä ei ole mitään merkitystä. Minusta kuvaamme hänen henkilöään, hänen politiikkaansa ja hänen toimintansa todellisuutta hyvin realistisesti.”

Iltalehti ei kommentoinut asiaa Long Playlle. Vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen ilmoitti ensin suostuvansa haastatteluun, mutta ei sen jälkeen enää vastannut viesteihin.