Miksi Bulgaria on sekaisin, Ilkka Karisto?

Long Playn uusin pitkä juttu, Ilkka Kariston kirjoittama ”Melankolian neljä huonetta” kertoo Euroopan unionin köyhimmistä maasta Bulgariasta. Ilkka mistä sait idean tähän juttuun?

”Satuin näkemään televisiosta Stephan Komandarevin elokuvan Yöpartio. Se kertoo kolmesta poliisipartiosta, jotka liikkuvat Sofian yössä ja törmäävät bulgarialaisen yhteiskunnan monenlaisiin ongelmiin ja kipupisteisiin. Poliisit toimivat itsekin vähän lain reunamilla. Aloin miettiä, että miksi en tiedä oikeastaan juuri mitään siitä, mitä Bulgariassa on tapahtunut kommunismin romahduksen jälkeen. Samoihin aikoihin Brexit ja EU olivat jatkuvasti uutisissa. Sain idean lähteä katsomaan aivan toisenlaista EU-todellisuutta. Bulgaria pääsi EU-jäseneksi vuonna 2007, ja maan asukkailla oli tuolloin toiveita suurista muutoksista, mutta ne eivät ole juuri toteutuneet. Lyhyesti sanottuna Bulgaria on yhteiskuntana aika sekaisin.” 

Miksi tämän jutun nimi on Melankolian neljä huonetta?

”Se on tietysti laina tai mukaelma Pirjo Honkasalon ohjaamasta Tšetšenian sotaa käsittelevästä elokuvasta Melancholian 3 huonetta. Jutussani ollaan neljässä eri paikassa Bulgariassa, ja ne kaikki olivat omalla tavallaan hyvin melankolisia. Vidinin entinen tehdaskaupunki ja sen ympäristön autioituneet pikkukylät kärsivät Euroopan pahimmasta väestökadosta. Pääkaupunki Sofiassa alakuloa aiheuttaa Bulgarian vallanpitäjien korruptio ja syvä poliittinen kriisi, joka on jatkunut jo vuosikausia. Plovdivin kaupungissa kävin Euroopan suurimmassa romanislummissa ja näin sellaisia elinolosuhteita, joita en olisi uskonut enää 2020-luvulla EU:ssa näkeväni. Ja sitten oli vielä Sunny Beach Mustanmeren rannalla. Kommunismin aikaan se oli bulgarialaisille suuri ylpeydenaihe, väljä puutarhamainen lomakaupunki, jossa kävi turisteja lännestäkin. Nyt siitä on tullut ääriään myöten täyteen tumpattu bilematkakohde, joka tunnetaan örveltävästä nuorisosta ja prostituutiosta.”

Mistä Bulgarian ongelmat johtuvat?

”Taustalla on monien syiden summa ja huono kierre. Bulgaria oli köyhä jo kommunismin aikana, ja 1990-luvulla alkoi hurja muutos. Teollisuustyöpaikat katosivat, ihmisiä vajosi entistä pahempaan köyhyyteen ja maastamuutto kiihtyi. Bulgarian väkiluku on pudonnut yhdeksästä miljoonasta kuuteen ja puoleen miljoonaan, ja tämä tahti on maailmanennätys. Kommunismin jälkeen entinen valtionomaisuus siirtyi oligarkkien käsiin samaan tapaan kuin Venäjällä, ja korruptio alkoi levitä. Ihmisten usko politiikkoihin ja ylipäänsä demokratiaan on nykyisin aika vähäistä.”

Mikä sinut yllätti?

”Yksi yllättävä asia oli ihmisten nihilistinen suhtautuminen Bulgarian tulevaisuuteen. Puhetapa oli sellainen, että kaikki menee joka tapauksessa päin mäntyä, koska Bulgaria nyt vaan on sellainen maa. Minulle kerrottiin lukuisia vitsejä demokratian toimimattomuudesta. Niitä eivät kertoneet vain pettyneet äänestäjät, vaan esimerkiksi eräs kaupunginjohtaja. Myös Euroopasta ja eurooppalaisuudesta puhuttiin hassuuun sävyyn. Kun menin käymään köyhissä kodeissa, minut esiteltiin ’eurooppalaisena toimittajana’, ja Sofiassa haastattelemani lukiolaiset olivat aikeissa muuttaa ’Eurooppaan’.Tämä puhe toi mieleeni 1990-luvun Suomen, joka oli ’menossa Eurooppaan’ ja jossa stressattiin siitä, osaammeko me nyt sitten varmasti eurooppalaisen tapakulttuurin.” 

”Yllättävää oli myös se, miten yhteneväiset käsitykset erilaisilla ihmisillä lopulta oli Bulgarian ongelmista. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että ongelmien juuret ovat kommunismin ajan rakenteissa ja valtapositioissa, jotka ovat säilyneet tähän päivään asti. Oikeusvaltion heikko tola on mahdollistanut valtavan korruption, eikä EU ole saanut tehtyä asialle mitään, vaikka juuri EU-tukirahojen väärinkäyttö on yksi bulgarilaisen korruption yleisimpiä muotoja.  Tätä mieltä olivat niin think tank -ihmiset ja tutkijat Sofiassa kuin hyvin köyhät ja syrjäytyneet ihmiset.” 

Lue Melankolian neljä huonetta täällä.