Marjanpoimijoiden asema muistuttaa velkaorjuutta

Suomalaisen marjayrityksen kanssa riitautuneet thaimaalaiset marjanpoimijat valmistautuvat palaamaan Suomeen vaatimaan rahojaan oikeudessa. Poimijoiden riita sotkamolaisen Ber-Exin kanssa nousi Suomessa julkisuuteen syksyllä 2013.
Toimittaja Hanna Nikkanen tapasi Thaimaan Isanissa poimijat, jotka maksavat yhä velkoja Suomen-matkastaan. He olivat pulittaneet välikäsille tuhansia euroja päästäkseen Kainuun metsiin. Kausi päättyi laajaa julkisuutta saaneeseen palkkakiistaan poimijoiden ja Ber-Exin välillä. Poimijoiden mukaan yhtiö jätti palkkioita maksamatta ja antoi huonosti suunnitellun kauden tappioiden kaatua poimijoiden niskaan.
Poimijat eivät ole Suomen lain mukaan työsuhteessa, mutta he eivät tienneet sitä. Suomeen saapuu joka kesä noin 4000 ulkomaista metsämarjanpoimijaa, heistä lähes 90 prosenttia thaimaalaisia. Heidän työnsä ei vastaa mitään muuta Suomessa tunnettua työnteon mallia. He ovat nimellisesti yrittäjiä, mutta käytännössä sidottuja yhteen työnantajaan. Heidän tulonsa järjestää laaja ja ammattimainen rekrytointiverkosto, jonka kautta suomalaiset yritykset veloittavat poimijoilta tuloon liittyvät kulut ja järjestelevät heille lainoja thaimaalaisesta pankista.
Kansainvälinen työjärjestö ILO varoittaa juuri tällaisista verkostoista, joihin liittyy kohtuuttomia velkasuhteita ja tahallista väärän tiedon jakelua.
Nykytilanne ulkoistaa marjabisneksen riskit poimijoille. Heidän asemansa muistuttaa velkaorjuutta.
"Kun 50 poimijan tapausta on tutkittu Suomessa, thaimaalaisten rekrytoijien rooli rahastajina on käytännössä ohitettu”, toimittaja Hanna Nikkanen sanoo.
”Työsuhteettomuuteen ei siihenkään ole puututtu. Poimijoiden oikeuksia yritetään turvata yritysten vapaaehtoisella itsesääntelyllä, mutta se ei näytä toimivan."

Hanna Nikkasen Poimijat avaa rekrytointiketjun vaiheet Thaimaan takamailta Kainuun metsiin. Lue juttu täällä