Lyhyet
Maria Ohisalo: ”Olisin toivonut muilta puolueilta vahvempaa tukea”
Long Playn vaalitentissä Maria Ohisalo sanoo vihreiden jääneen hallituksen ilmastokiistoissa yksin ja kiistää entisen puheenjohtajan Ville Niinistön näkemyksen puolueen kannatuksen laskun syistä.
Vihreiden kannatus on ollut pitkään laskusuunnassa. Mistä se johtuu?
Ajattelen toki, että meillä puolueena on potentiaalia paljon parempaan. Se, miltä gallupit nyt näyttävät, ei voi olla se tulos, joka vaalipäivänä tulee. Jos ihmiset haluavat tähän maahan sellaisen hallituksen, joka ottaa ilmasto- ja ympäristökysymykset tosissaan, niin vihreiden täytyy istua seuraavassa hallituksessa. Ilman meitä sellaista ei tule tähän maahan.
Samalla kun vihreiden suosio on laskenut, myös puolueen imago on muuttunut. Vielä jokunen vuosi sitten vihreästä puhuttiin uutena liberaalina yleispuolueena, eräänlaisena modernina keskustana. Tutkija Arttu Saarinen kirjoitti vuonna 2017 näin: ”Vihreät ovat onnistuneet eurooppalaisittain poikkeuksellisella tavalla nostamaan itsensä uudenlaiseksi liberaaliksi yleispuolueeksi. – – Vihreiden suosio kasvaa jatkuvasti myös muissa väestöryhmissä kuin vihreiden perinteisesti vahvassa kannattajakunnassa, korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten keskuudessa. – – Vihreillä on potentiaalia nousta yhä suositummaksi poliittiseksi liikkeeksi.” Näinhän ei ole käynyt. Päinvastoin moni mieltää vihreät nyt vasemmistolaiseksi pienpuolueeksi, joka on keskittynyt identiteettipoliittisiin asioihin ja puhuttelee vain hyvin pientä osaa suomalaisista. Teidän entinen puheenjohtajanne Ville Niinistö on sanonut, että puolue on kääntynyt sisäänpäin ja ajaa omia viestejä koko ajan kapeammasta kärjestä kapeammalla yleisölle. Oletko samaa mieltä?
No en kyllä ole samaa mieltä. Itse asiassa puolueen linjat ovat olleet vuosia hyvin pitkälti samoja. Me olemme ajaneet perustuloa. Me olemme ajaneet tietysti ilmasto- ja ympäristökysymyksiä ja tämän pallon jättämistä kestävänä tuleville sukupolville. Koulutukseen panostaminen on iso keskustelu, jota ei ehkä ole käyty tällä vaalikaudella ihan samalla tavalla kuin silloin, kun Juha Sipilän hallitus leikkasi aivan valtavan määrän koulutuksesta. Me sanoimme neljä vuotta sitten, että haluamme palauttaa miljardi euroa koulutukseen. Me ollaan nyt tehty se. Silloin vihreille naureskeltiin. Nyt me ollaan tehty todeksi tämä. Neljä vuotta sitten sanottiin, että nyt lähdetään tekemään ilmastovaaleja ja lähdetään sen jälkeen tekemään sellaista hallitusohjelmaa, joka vetää Suomen hiilineutraaliuspolulle, tehdään vahva vihreä siirtymä, niin me ollaan itse asiassa tehty todeksi kaikki se.
Kysymykseni koski sitä, onko puoleen imago muuttunut. Monet mieltävät vihreät nyt vasemmistopuolueeksi. Annika Saarikko sanoi tässä samassa vaalitentissä, että vihreitä ja vasemmistoliittoa ei erota enää mikään, ne voisivat olla yksi ja sama puolue. Onko näin?
On selvää, että olemme olleet hallituksessa, joka on sosiaalidemokraattien johtama ja jossa myös vasemmistoliitto on mukana. Vihreät on ollut mukana tekemässä politiikkaa, joka sopii meidän puolueemme henkeen. Perusturvan tasoa on korotettu ja pienituloisimpia ihmisiä on nostettu tässä yhteiskunnassa. Jos se jonkun mielestä sitten on täysin vasemmistolaista, niin sitten se ehkä sitä on. Mutta sanon niin, että vihreät ovat vihreitä sen takia, että vihreälle politiikalle on oma tilauksensa tässä yhteiskunnassa. Ja ilman meidän vääntöjä ei olisi tehty tätä ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, jota nyt viimeiset neljä vuotta on tehty.
Suomen Kuvalehti julkaisi äskettäin Taloustutkimuksella teetetyn laajan selvityksen, jonka mukaan viime eduskuntavaaleissa vihreitä äänestäneistä ihmisistä 60 000 aikoo äänestää näissä vaaleissa joko vasemmistoliittoa tai demareita. Vuoto vihreistä vasemmistoliiton suuntaan oli neljä kertaa suurempi kuin toiseen suuntaan. Kun vasemmistoliitto on ympäristöasioissa nykyisin kannoiltaan käytännössä identtinen vihreiden kanssa, niin mitä omaa teillä on tarjota?
Saisinpa sinut niihin neuvottelupöytiin mukaan, niin voisit katsoa, että mitkä puolueet niitä asioita aidosti edistävät. Se, että kannat ovat tietynlaiset, ei tarkoita lainkaan sitä, että ne asiat olisivat aina puolueilla ykköstavoitteita. Me olemme tehneet työn, ja vasemmistoliitto on tukenut meitä, ja siitä haluan heitä kiittää. Mutta on selvää, että tällaisia tuloksia ei olisi ilman meidän työtä ja meidän vääntöjä vaikkapa keskustan kanssa. Meidät on usein laitettu kahdestaan keskustan kanssa vääntämään näitä asioita, vaikka ne asiat on hallitusohjelmassa sovittu. Tietysti olisin toivonut muilta puolueilta vielä vahvempaa tukea tällä hallituskaudella, mutta olemme saaneet paljon aikaiseksi.
Monien mielestä vihreät eivät ole onnistuneet erottumaan tämän hallituskauden aikana juuri muussa kuin tappelussa keskustan kanssa. Miten näet asian?
Olemme saaneet tehtyä pitkälti sen, mitä olemme luvanneet. Suomi on laitettu hiilineutraaliuspolulle. Se ei ole enää vain poliittinen tavoite, vaan se koskee koko yhteiskuntaa, ja itse asiassa elinkeinoelämä on hyvin vahvasti sillä linjalla.
Jos tämä on julkisuuteen näyttäytynyt tappeluna, niin olkoon niin. Mutta lopputulokset puhuukot puolestaan. Olemme saaneet tehtyä aidosti historian vihreintä politiikkaa.
Niin. Tämä hallitus lupasi tehdä maailman parasta ilmastopolitiikkaa, mutta monet ovat silti sitä mieltä, että lopputulokset jäivät laihoiksi. Hallitus päätti esimerkiksi vähentää maatalouden päästöjä kolmanneksella vuoteen 2035 mennessä, mutta ette kuitenkaan onnistuneet täsmentämään, millaisin keinoin näin iso leikkaus tehdään. Ja eikö ole niin, että tavoite ilman keinoja on vähän yhtä tyhjän kanssa? Millä te vakuutatte ympäristöasioista kiinnostuneen äänestäjän, että ensi hallituskausi menisi paremmin?
Jään kyllä odottamaan sellaista hallitusta, joka tekee vielä enemmän kuin tämä hallitus on tehnyt. Meillä ei ollut mitään suunnitelmaa hiilineutraaliutta varten tässä yhteiskunnassa. Meillä ei lukenut laissa, että suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Meidän yksikään teollisuudenala ei ollut sitoutunut siihen, että heistä tulee hiilineutraali. Kaikki tämä työ on tehty tällä kaudella. Maatalouden päästövähennysten osalta ei ollut mitään päästövähennystavoitetta. Se, että asetetaan tavoitteet, luo mahdollisuuden luoda askeleet tiekarttaan ja toteutukseen. Olemme päässeet hyvin eteenpäin päästövähennyspolulla. Päästöjä on saatu laskettua.
Oletteko jatkossa valmiit menemään keskustan kanssa vielä samaan hallitukseen?
Tämä ratkotaan sitten myöhemmissä vaiheissa.
Eikö äänestäjillä ole oikeus tietää tässä vaiheessa?
Kun katson puolueiden linjoja vaikkapa Eurooppa-politiikassa, työperäisen maahanmuuton edistämisessä, ympäristö- ja ilmastopolitiikassa, niin perussuomalaisten kanssa olemme tällä hetkellä niin kaukana, että en näe millaisen hallituohjelman voisi kirjoittaa heidän heidän kanssaan. Muiden osalta pidän ovet auki.
Olet sanonut, että vihreät eivät lähde hallitukseen, joka jarruttaa tai peruuttaa ilmastoitoimissa. Eikö tämä vaalikausi osoittanut, että keskusta nimenomaan jarruttaa ja peruuttaa niissä kysymyksissä?
Asiat on saatu menemään ihan hyvään suuntaan sen taistelun ansiosta, että olemme puskeneet niitä eteenpäin. On selvää, että vihreät yksinään olisi tehnyt varmasti vielä paljon enemmän. Kyse on nyt siitä, miltä tulos näissä vaaleissa näyttää ja minkä puolueiden varaan yhteistyö sitten rakentuu. Nythän ei valita vain pääministeriä. Nyt valitaan 200 kansanedustajaa, ja mitä useampi kansanedustaja on sellainen, joka pitää tärkeinä ilmasto- ympäristökysymyksiä, koulutukseen panostamista ja sosiaaliturvan parannuksia, sitä enemmän näen mahdollisuuksia, että vihreät voi olla hallituksessa.
Myös keskustan kanssa?
Nämä ovat hallitusohjelma- ja neuvottelukysymyksiä. Toki ihmiset varmasti voivat vetää johtopäätöksiä siitä, miten seisomme esimerkiksi metsäkysymyksissä. Metsäkysymykset erottelevat tällä hetkellä puolueita kaikista selvimmin siinä, että ollaanko tosissaan ilmastokriisin ja luontokadon kanssa. Pidän vaikeana, että vihreät olisi sellaisessa hallituksessa, joka ei ole valmis tekemään toimia metsien suhteen.
Miksi vihreät ei ole koskaan ottanut itselleen maa- ja metsätalousministerin salkkua? Eikö se olisi paljon vaikutusvaltaisempi paikka tehdä ilmastopolitiikkaa kuin ympäristöministeriö?
Tällä kaudella minulla ympäristöministerinä on myös ilmastoministerin salkku ja koordinaatiovastuu ilmastopolitiikasta. Pidän sitä tärkeänä. Olen myös sanonut, että ympäristöministeriöllä pitäisi olla superministeriön rooli ja paljon laajemmat ja leveämmät hartiat. Tällä hetkellä budjetti on meidän ministeriöistä pienin. Ja kun mietitään, miten isojen kysymysten äärellä täällä ollaan: energia-asiat, verotus, maatalous, metsätalouspolitiikka… kaikki nämä linkittyvät hyvin vahvasti siihen, miten ilmastotoimissa edetään.Toki on hyvä pitää auki ajatus siitä, että voisi olla jonain päivänä myös vihreä maa- ja metsätalousministeri.
Tällä hallituskaudella monissa olennaisissa ilmastopäätöksissä Sanna Marin ja demarit asettuivat lopulta tukemaan keskustan linjaa. Oletko pettynyt?
Kun hallituksen kaksi suurinta puoluetta ovat paikoin vastustaneet näitä toimia, niin siinä on kolmanneksi suurimman vähän vaikea muuttua yksin päätöksiksi. Olen sanonut aiemminkin, että olisin tarvinnut sosiaalidemokraateilta lisää tukea. Kyse ei ole vain siitä, että he eivät olisi kannattaneet kaikkea. He ovat myös vastustaneet asioita esimerkiksi EU:n esityksiin ennallistamisasetuksesta tai taksonomiasta eli siitä, että sijoittajienkin pitää jatkossa ottaa ilmasto- ja ympäristökysymyksiä huomioon. Suomi profiloitui tässä keskustelussa hyvin takaperoisena ja vanhakantaisena, mitä pidän nolona.
Vaaliohjelmassanne puhutaan talouden uudistamisesta ja julkisen talouden tasapainottamisesta. Mutta sanaa ”talouskasvu” en löytänyt sieltä. Onko vihreät sitä mieltä, että Suomi tarvitsee talouskasvua?
Olemme puolue, joka neuvottelupöydässä asettaa aina ilmaston ja ympäristön ensimmäiseksi, ja meidän tehtävä on asettaa meidän talousjärjestelmä maapallon rajoihin. Tällä hetkellähän se ei sitä ole. Jos kaikki eläisivät niin kuin Suomi elää, tarvittaisiin aika monta maapalloa.
Kun ajattelee ilmastonmuutoksen tahtia ja vihreiden tavoitteita, niin eikö ole selvää, että talouskasvua pitäisi jarruttaa ja palata jonnekin 1970-luvun elintasoon? Eikö vihreiden kannattaisi ajaa paljon ponnekkaammin tällaisia ajatuksia?
Itse asiassa olemme onnistuneet 1990-luvulta lähtien vähentämään päästöjä kolmanneksella. Eikä sen ole tarvinnut tarkoittaa kurjistamista. Se on osoitus, että päästöjä voidaan vähentää vähentämättä ihmisten hyvinvointia. Me ajamme tietysti muutoksia nykyjärjestelmässä. Kyllä idealisti minussa sanoisi, että tämä talousjärjestelmä ei toimi lainkaan ja kaikki pitää laittaa alusta lähtien uusiksi. Mutta se realisti, joka istuu hallituksen neuvottelupöydissä, ymmärtää, että tämä ei tapahdu yhdessä yössä.
Yksi teidän vaalien kärkitavoitteista on taas perustulo. Vihreät ovat ajaneet perustuloa vuodesta 1988. Jos asia ei siinä ajassa ole edennyt mihinkään, niin kannattaako tuolla tiellä jatkaa?
Ehdottomasti kannattaa jatkaa. Ja itse asiassa tällä kaudella on tehty parlamentaarisesti päätös siitä, että yhdistetään sosiaaliturvaetuudet yhdeksi perusturvalaiksi, joka on isoaskel kohti perustuloa. Nyt seuraavia askeleita täytyy miettiä. Juuri viikonloppuna juttelin yhden yrittäjän kanssa, joka oli sitä mieltä, että perustulo olisi startup-skenen näkökulmasta aivan ehdoton malli. Että ihminen ei koskaan putoa tyhjän päälle, vaan aina on jonkinlainen mahdollisuus rakentaa uuden päälle. Nyt meillä on sosiaaliturvajärjestelmässä sellaisia kohtia, jotka aidosti aiheuttavat ihmisille kannustinloukkuja, vaikkapa toimeentulotuki on sellainen tuki, jolta on vaikea päästä irti ylipäätään. Tämä järjestelmä tarvitsee paljon muutoksia.
On selvää, että tulevan hallituksen pitää tehdä menoleikkauksia. Mistä vihreät on valmis leikkaamaan?
Olemme valmiit tasapainottamaan julkistaloutta kuudella miljardilla eurolla tulevan neljän vuoden aikana. Siitä kolme miljardia täytyy tulla menoleikkausten ja veronkorotusten kautta. Meillä on julkisessa taloudessa satoja miljoonia euroja sellaisia rahoja, joita jaetaan ympäristön ja ilmaston kannalta kestämättömästi. Maakuntalentoja tuetaan kymmenillä miljoonilla. Nämä olisimme valmiit poistamaan. Tai vaikkapa työkoneiden kevytpolttoöljy, jonka veroetu on lähes puoli miljardia. Puhutaan sadoista miljoonista euroista vuotuisesti. Nämä ovat ympäristöä kuormittavia eikä myöskään taloutta uudistavia keinoja, näitä olisimme valmiit tarkastelemaan.
Meidän arvovalinta on se, että ei leikata pienituloisimmilta eikä koulutuksesta. Tänäänhän (haastattelu tehtiin 6.3.) valtiovarainministeriön virkatyöryhmä esitti leikkauksia muun muassa koulutukseen ja opiskelijoiden toimeentuloon, mikä on mahdoton yhtälö, jos ajattelee, että tämä maa nousee kasvusta ja koulutuksesta.
Niin, tehän olette julistaneet, että koulutuksesta ei tule leikata euroakaan. Se on teille kynnyskysymys. Entä nyt kun valtiovarainministeriön virkamiehet katsovat, että myös koulutuksesta tulee leikata? Talouspolitiikassahan on menty Suomessa perinteisesti aika pitkälti VM:n linjoilla. Pelaatteko nyt itsenne ulos seuraavasta hallituksesta tuolla linjauksella?
Ajattelen, että me tarjoamme vaihtoehdon, jotta suomalaiset jatkossakin voivat uskoa koulutuksen voimaan ja sivistykseen. Jos me emme ole valmiit panostamaan siihen, niin Suomelle ei käy hyvin.
Tämä oli toinen osa Long Playn vaalitenttisarjaa, jossa haastattellaan eduskuntapuolueiden puheenjohtajia. Long Playn vaalitenttiin osallistuivat Annika Saarikko (kesk.), Riikka Purra (ps.), Maria Ohisalo (vihr.), Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.) ja Sari Essayah (kd.). Tentistä kieltäytyivät Sanna Marin (sd.), Petteri Orpo (kok.) ja Harry Harkimo (liik.). Jutut julkaistaan osoitteessa Longplay.fi
Lue kaikki haastattelut:
Anna-Maja Henriksson: ”En lyö lukkoon eksaktia miljardimäärää”
https://www.longplay.fi/lyhyet/anna-maja-henriksson-en-lyo-lukkoon-eksa…
Maria Ohisalo: ”Olisin toivonut muilta puolueilta vahvempaa tukea”
https://www.longplay.fi/lyhyet/maria-ohisalo-olisin-toivonut-muilta-puo…
Sari Essayah: ”Emme ole koskaan sitoutuneet vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen”
https://www.longplay.fi/lyhyet/sari-essayah-emme-ole-koskaan-sitoutunee…
Li Andersson: ”Taloustieteilijät eivät ole kovin suuria kokemusasiantuntijoita”
https://www.longplay.fi/lyhyet/li-andersson-taloustieteilijat-eivat-ole…
Riikka Purra: ”En missään nimessä koe olevani rasisti”
https://www.longplay.fi/lyhyet/riikka-purra-en-missaan-nimessa-koe-olev…
Annika Saarikko: ”Vihreillä ei ole oikeutta määritellä oikeaa vihreyttä”
https://www.longplay.fi/lyhyet/annika-saarikko-vihreilla-ei-ole-oikeutt…