Long Play selvitti: MTK on vakiovieras maa- ja metsätalousvaliokunnan kokouksissa

Maanviljelijöiden ja metsänomistajien etujärjestöllä MTK:lla on poikkeuksellinen pääsy maa- ja metsätalousvaliokunnan puheille. Joitakin valiokunnan jäseniä etujärjestön asema kummastuttaa.

KUN EDUSKUNNAN maa- ja metsätalousvaliokunta kutsuu asiantuntijan kuultavaksi, ovesta astuu melko suurella todennäköisyydellä maanviljelijöiden ja metsänomistajien etujärjestön MTK:n edustaja. 

Vuodesta 2015 lähtien MTK:n edustajat ovat käyneet valiokunnan kuultavana useammin kuin ketkään muut: 269 kertaa. Siis keskimäärin useammin kuin joka toinen viikko.

Joka kahdeksas valiokunnan kokouksessa puhunut vieras on ollut MTK:sta. (Vierailla tarkoitetaan tässä valiokunnan kuulemia asiantuntijoita ja sidosryhmiä, ei lakeja valmistelleiden ministeriöiden edustajia.)

Asia käy ilmi Long Playn selvityksestä, jota varten on käyty läpi maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiset vuosilta 2015–2024.

Tuona aikana MTK:n ruotsinkielisen vastineen Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbundin (SLC) edustajat kävivät valiokunnan kokouksissa kuultavana 50 kertaa.

Eri ympäristöjärjestöjen edustajat kävivät kuultavina yhteensä 78 kertaa. Vielä harvemmin kutsun kokoukseen saivat Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja näitä uudemman Metsäbiotalouden tiedepaneelin edustajat – yhteensä 25 kertaa. Nämä tiedepaneelit on perustettu koostamaan tutkittua tietoa alojensa päätöksenteon tueksi.

MTK:n jälkeen toiseksi useimmin, 247 kertaa, maa- ja metsätalousvaliokunnan kuultavana kävi edustajia Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Se on maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluva tutkimusorganisaatio.

Asiantuntijat pääsevät valiokuntiin vain kutsusta, mutta MTK on huolehtinut siitä, että kutsut kulkevat toiseenkin suuntaan.

Se järjestää maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenille joka viikko lobbaustilaisuuden. Perinne on alkanut jo 1920-luvulla. Nykyisin tilaisuuksiin osallistuu yleensä 10–15 kansanedustajaa. Asiasta kertoi hiljattain MTV Uutiset. 

LONG PLAY haastatteli yhteensä seitsemää maa- ja metsätalousvaliokunnan entistä ja nykyistä jäsentä. Osa heistä kuvasi yhteydenpitoa valiokunnan ja MTK:n välillä poikkeuksellisen tiiviiksi. 

Viime vaalikaudella maa- ja metsätalousvaliokunnassa istunut Satu Hassi (vihr.) sanoo valiokunnan olleen ”MTK:n taskussa”.

Hassin mukaan valiokuntaan oli myös vaikea saada kutsuttua sellaisia tutkijoita, jotka eivät edustaneet ”puheenjohtajan linjaa”. Hän tarkoittaa esimerkiksi tutkijoita, jotka puhuvat metsäluonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja metsien hiilinielun romahduksesta. 

Kun valiokunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaadittiin avohakkuukieltoa valtion metsiin, Hassin mukaan valiokuntaan oli vaikea saada tutkijoita, jotka kyseenalaistivat avohakkuiden mielekkyyden metsänomistajan näkökulmasta. Hassi kertoo vihreiden ehdottaneen listaa kuultavista nimistä. Hänen mukaansa noin puolet ehdotuksista torjuttiin. Listalta hyväksyttiin kuultavaksi kolme nimeä. 

Viime kaudella valiokunnassa istunut Jenni Pitko (vihr.) vahvistaa, että vihreät ei aina saanut ehdotuksiaan läpi. Myös eräs kolmas kansanedustaja kertoo vaikeuksista saada valiokuntaan haluamiaan asiantuntijoita. Toisaalta neljä muuta maa- ja metsätalousvaliokunnassa toiminutta sanoo, ettei tällaisia ongelmia ole ollut.

VALIOKUNTAKUULEMISET ovat tärkeitä, koska ne vaikuttavat eduskunnan päätöksentekoon.

Eduskunnan kanslian valiokuntaoppaassa kuulemisten tarkoitusta kuvaillaan näin:

Asiantuntijamenettelyn tarkoituksena on tuottaa tosiasiatietoa päätöksenteolle, turvata sen hyväksyttävyys, pätevyys ja legitiimisyys sekä myös luoda perusteita poliittisille kompromisseille.

Siinä sanotaan myös näin:

Asiantuntijamenettelyssä on tärkeää huolehtia tiedonhankinnan monipuolisuudesta ja tasapuolisuudesta.

Maa- ja metsätalousvaliokunta kuulee virastoja, tutkimusorganisaatioita, liittoja, kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä ja yrityksiä. Vaalikauden aikana kuultavia tahoja on reilusti yli kolmesataa. Niistä useimmat käyvät valiokunnassa korkeintaan muutamia kertoja. 

MTK:ta ja SLC:tä, tutkimusorganisaatioita ja ympäristöjärjestöjä kuullaan useammin, koska niillä on sanottavaa monista eri asioista, joita valiokunta käsittelee.

Osa kuultavista kutsutaan paikan päälle, toisilta pyydetään kirjallinen lausunto. Kokouskuulemisia pidetään yleisesti erityisen arvokkaina vaikutusmahdollisuuksina. Niissä vieras pitää esityksen, minkä jälkeen poliitikot voivat esittää hänelle kysymyksiä. (Koronapandemiasta lähtien maa- ja metsätalousvaliokunnan suulliset kuulemiset on järjestetty etäyhteydellä.)

Long Playn laskelmista selviää, että MTK saa hyvin usein kutsun kokouskuulemiseen, kun taas esimerkiksi ympäristöjärjestöiltä halutaan useammin kirjallinen lausunto.

MTK on antanut kymmenen viimeisen vuoden aikana 83 kirjallista lausuntoa, ympäristöjärjestöt 185. Myös tiedepaneeleja kuullaan useammin kirjallisesti (49 kertaa) kuin suullisesti. 

MYÖS AKATEEMISTEN tutkijoiden pieni rooli valiokunnan työssä ihmetyttää joitakin kansanedustajia.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana yliopistoja on kuultu kokouksissa 33 kertaa. Kirjallisia lausuntoja yliopistot ovat antaneet 35.

”Tapana ei ollut hyväksyä yksittäisiä tutkijoita kuultavaksi”, kertoo valiokunnassa istunut Jenni Pitko. Hänen mukaansa kyseessä oli linjaus, josta tosin poikettiin, kun valiokunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta avohakkuista.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.) sanoi MTV Uutisten jutussa, että kuluvan vaalikauden alussa eräs eduskunnan virkamies oli todennut, että maa- ja metsätalousvaliokunnassa ei ole ollut tapana kuulla ympäristö- ja ilmastoasiantuntijoita. Nämä kuuluvat virkamiehen mukaan ympäristövaliokuntaan. 

Long Playn laskelma osoittaa, että ympäristöalan tutkijoita kyllä kuullaan myös maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Valiokunnan jäsenillä on kuitenkin erilaisia käsityksiä siitä, miten paljon minkäkinlaista asiantuntemusta pitäisi painottaa.

Eräs kansanedustaja sanoi pitävänsä eduskunnan sisäisen työnjaon kannalta järkevänä, että ympäristövaliokunta kuulee toimenkuvansa mukaan kattavammin ympäristöasiantuntijoita, kun taas maa- ja metsätalousvaliokunta painottaa kuulemisissaan enemmän ”tuotannollista puolta”. (Kun eduskunnassa yksi valiokunta tekee jostain asiasta mietintöä, se voi pyytää lausuntoa toiselta valiokunnalta.)

”Jos ei ole päässyt ympäristövaliokuntaan edustamaan jotain ryhmää, niin ei kannata yrittää tuoda sitä ympäristövaliokunnan agendaa siihen valiokuntaan, johon on päässyt tai joutunut.”

LONG PLAY yritti tavoitella maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaa Jenna Simulaa (ps.) kolmen viikon ajan. Yhtenä päivänä Simula lähetti lounasaikaan sähköpostiviestin, jossa hän ehdotti puhelua kymmenen minuutin päästä. Viestiä ei nähty ajoissa. 

Sitten Simula ilmoitti, että haastattelu onnistuisi myöhemmin samalla viikolla, mutta sen jälkeen hän ei enää vastannut yhteydenottoihin. 

Valiokunnan varapuheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) sen sijaan suostui haastatteluun. Hän toimi valiokunnan puheenjohtajana vuosina 2017–2023. 

Kalmarin mukaan MTK:n rooli on kuultavien joukossa suhteessa oikean suuruinen. Hän sanoo, että on luonnollista, että maa- ja metsätalouteen kuuluvissa asioissa kuullaan myös niitä asianosaisia, joihin lainsäädännön vaikutukset kohdistuvat.

”Olisi todella huonoa lainsäädäntöä, jos ei kuultaisi.”

Mutta miksi ympäristöjärjestöt ja tiedepaneelit antavat lausuntonsa pääosin kirjallisena, toisin kuin MTK? Kalmari ei näe asiassa ongelmaa. Hän sanoo, että kirjalliset lausunnot ovat yhtä arvokkaita, ja silloinkin on mahdollisuus lisäkysymyksiin.

”Kyllä lausuntojen perusteella ihan useinkin tapahtuu niin, että pyydetään lisälausuntoa”, Kalmari vastaa.

Entä ne asiantuntijat, joita valiokuntaan ei ole haluttu kutsua? Kaksi Long Playn haastattelemaa poliitikkoa mainitsi, että kuultavien kutsumista rajoitettiin edellisellä vaalikaudella, kun Kalmari toimi puheenjohtajana.

Kalmarin mukaan ketään kuultavaksi ehdotettua asiantuntijaa ei ole jätetty kuulematta.

”Aina on kaikki kutsuttu, ketä pyydetään. Ei toki paikan päälle aikatauluhaasteen vuoksi, koska sehän veisi loputtomasti aikaa.”

Mutta eikö valiokunnassa viime kaudella nimenomaan linjattu, että yksittäisiä yliopistotutkijoita ei kuulla?

”Mielestäni oli näin, että jos valiokuntaan on pyydetty jo lausunto joltain yliopistolta, niin sitten ei lähdetty erityisesti kysymään enää saman yliopiston uusia lausuntoja, koska sehän olisi aika loputonta, jos metsäalan tutkijoita on kolmisen tuhatta.”

Jotkut Long Playn haastattelemat kansanedustajat epäilivät, että yksittäisiä yliopistotutkijoita ei kutsuttu siksi, että monet valiokunnan jäsenet pitivät heitä asenteellisina ja puolueellisina. 

Kalmari kiistää väitteen.

”Ei todellakaan ole kyse siitä, vaan siitä, että esimerkiksi metsätaloudessa on kolme tuhatta tutkijaa, niin ei ole tarkoituksenmukaista kuulla heitä kaikkia erikseen, vaan kysyä yliopiston linjaa.”