Lyhyet
Li Andersson: ”Taloustieteilijät eivät ole kovin suuria kokemusasiantuntijoita”
Long Playn vaalitentissä vasemmistoliiton Li Andersson vastustaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämistä ja kiistää syytöksen perusturvalla elävien unohtamisesta.
Valtiovarainministeriön (VM) mukaan Suomessa seuraavan neljän vuoden aikana täytyy tasapainottaa taloutta kuudella miljardilla eurolla euroa. Se on paljon rahaa. Miltä VM:n arvio kuulostaa vasemmistoliitolle?
Se kuulostaa liian suurelta yhdellä vaalikaudella tehtäväksi. Nyt ennustetaan, että talouskasvu tulee hidastumaan. Sopeuttamisen haaste on, että jos sitä tehdään silloin kun talouskasvu on heikkoa, on hyvin todennäköistä, että sopeutustoimet hidastavat talouskasvua. Tätä nähtiin Suomessa muun muassa finanssikriisin jälkeen.
Jos kuusi miljardia on selkeästi liikaa, niin mikä olisi mielestänne sitten kohtuullinen summa?
Lähdemme vaaliohjelmassamme kolmesta miljardista. Se olisi mahdollinen tavoite ensi hallituskaudelle.
Olemme rakentaneet vaaliohjelmamme sille ajatukselle, että pitää jatkaa rakenteellisia parannuksia hyvinvointiin, palveluihin ja koulutukseen. Noin puolentoista prosenttiyksikön kasvu työllisyysasteessa tarkoittaa noin 1,5 miljardia euroa. Mutta sen rinnalle tarvitaan vielä suoria sopeutustoimia kolmen miljardin edestä.
Viittaatteko leikkaamiseen?
Painopiste on tulopuolella, eli verouudistuksissa, joilla meidän laskelmiemme mukaan on mahdollista kerätä 2,5 miljardia euroa. Suoria menosäästöjä ohjelmassamme on puolen miljardin edestä.
Oikeastaan kaikki taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että pitää myös leikata menoja eikä ainoastaan nostaa veroja. Kantar Public selvitti, että 57 prosenttia suomalaisista haluaisi, että reagoitaisiin leikkauksilla. Mistä pitäisi leikata?
Leikkauslistallamme on enimmäkseen yritystukia. Voidaan puhua yritystukien juustohöyläämisestä. Olemme esittäneet lakkautettavaksi sähköistämistukea, koska siihen sisältyy ympäristölle haitallisen tuen elementtejä. Business Finlandiin esitetään pientä vähennystä, kuten myös työ- ja elinkeinoministeriön myöntämin yritystukiin.
Jos yleisesti ihmisiltä kysytään, että pitääkö menoja säästää, niin minusta on ihan ymmärrettävää ja loogista, että suurin osa vastaa siihen ”kyllä”. Kun taas kysytään suomalaisilta, että mitkä ovat vaaleissa tärkeimmät kysymykset, niin yleensä listan kärjessä on sosiaali- ja terveydenhuolto. Se on valtion budjettimomentissa ylivoimaisesti suurin (menoerä), eli jos tehdään isoja leikkauksia, on erittäin todennäköistä, että ne kohdistuvat soteen ja sosiaaliturvaan. En näe ratkaisua kestävänä tilanteessa, jossa hyvinvointialueet ovat juuri aloittaneet, koronan jäljiltä on hoitovelkaa ja on myös isoja haasteita esimerkiksi mielenterveyspalveluiden puolella.
Entä valtionvelka: voiko Suomi ottaa vielä lisää velkaa?
Oleellista on Suomen velkakestävyys, eli se, mikä meidän asemamme on suhteessa siihen, miten tilanne kehittyy muissa maissa. Kriisien aikana otetun velan suhteen velkatasomme on EU:n keskiarvon tuntumassa.
Kuinka paljon voi ottaa velkaa?
En voi antaa euromääräistä vastausta, koska siihen vaikuttaa yleinen suhdannetilanne, talouden kehittyminen ja se, paljonko onnistutaan sopeuttamaan taloutta.
Missä menee holtittomuuden raja vasemmistoliiton mielestä?
En pysty antamaan euromäärästä vastausta. Se liittyy siihen, että mihin rahaa käytetään. Minusta ei ole ollut holtitonta se, että kun esimerkiksi tällä hallituskaudella koko maailmaa, ei vain Suomea vaan Eurooppaa laajemmin, on kohdannut kolme hyvin poikkeuksellista kriisiä. Emme ole tehneet mitään muista maista poikkeavaa kriisin hoidossa, vaan kaikki muutkin maat ovat ottaneet velkaa.
On otettu myös paljon velkaa riippumatta kriiseistä.
Mutta jos katsoo esimerkiksi hallitusohjelman pysyviä lisämenoja, niin ne on kaikki katettu pysyvillä lisätuloilla ja työllisyyden parantumisella.
Melkein joka alalla on työvoimapula. Mitä ajattelette työperäisestä maahanmuutosta keinona sen taklaamiseksi?
Suhtaudun siihen myönteisesti ja pidän sitä tärkeänä. Enkä vain työperäistä maahanmuuttoa, vaan myös muunlaista. Eli sitä, että Suomeen halutaan tulla opiskelemaan, rakkauden ja työn perässä ja hakemaan turvaa.
Vasemmisto on perinteisesti kannattanut saatavuusharkintaa. (Yksinkertaistetusti se tarkoittaa sitä, että ennen ulkomailta tulevan työntekijän ottamista selvitetään, löytyykö avoimeen työpaikkaan työntekijä kotimaasta). Miten työperäinen maahanmuutto suhtautuu saatavuusharkintaan? On kritisoitu, että se on jäänyt vähän kuolleeksi kirjaimeksi. Suomalainen työtä etsivä varmasti huomaa, että asia ei välttämättä toteudu kuten luvataan. Ovatko nämä asiat ristiriidassa keskenään?
No eivät niin suuressa ristiriidassa kuin julkisuudessa välillä väitetään. Saatavuusharkintaa ei Suomessa sovelleta työvoimapula-alueilla. Eli niillä aloilla, joilla on suurta työvoimapulaa, se ei ole este työperäiselle maahanmuutolle.
Kannatatteko saatavuusharkinnan säilyttämistä puolueena?
Kannatamme, mutta näemme siinä myös tiettyjä ongelmia ennen kaikkea silloin, kun sitä sovelletaan maassa jo oleviin ihmisiin. On tilanteita, joissa Suomessa oleskeleva henkilö ei pysty virallistamaan omaa työntekoaan, eli saamaan oleskelulupaa työnteon perusteella johtuen siitä, että teoriassa sillä alalla voisi olla työvoimaa saatavilla myös Suomesta. Se on ongelmallista.
Ekonomistit ovat paljolti sitä mieltä, että Suomen työllisyys paranisi, jos tehtäisiin rakenteellisia uudistuksia, joilla heikennetään ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tunnetusti olette sitä mieltä, että tämä ei ole oikea ratkaisu. Ovatko taloustieteilijät teidän mielestänne väärässä?
No uskallan väittää, että taloustieteilijät eivät ole kovin suuria kokemusasiantuntijoita, mitä tulee suomalaisen sosiaaliturvan ja työttömyysturvan kiemuroihin. Tutkitusti on todettu, että olemme purkaneet kannustinloukkuja jo aika paljon työttömyysturvassa. Esimerkiksi Juha Sipilän hallituskaudella tehdyssä kannustinloukkuselvityksessä nousi esiin, että jos aidosti halutaan puhua kannustinloukuista, ei pidä puhua vain sosiaaliturvasta ja verotuksesta, vaan esimerkiksi varhaiskasvatusmaksuista.
Mielestäni Anna Kontula on sanonut aika hyvin, että jos halutaan poistaa kaikki kannustinloukut, meidän pitäisi periaatteessa lakkauttaa sosiaaliturva kokonaan. Eli niin kauan, kun meillä on sosiaaliturvajärjestelmä, niin jonkintasoinen pieni kannustinloukku jonnekin tulee vääjäämättä.
En missään nimessä kannata ansiosidonnaisen keston lyhentämistä. Väitteet siitä, että mitä enemmän heikennetään sosiaaliturvaa sitä enemmän saadaan laskennallisesti työn tarjontaa lisättyä työmarkkinoilla on mielestämme virheellinen. Suurin epäkohta nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässämme on se, että työn tekeminen työttömänä edes lyhytaikaisesti on erittäin hankalaa.
Ansiosidonnainen on teille tärkeää, mutta perusturva on aika huonolla tolalla. THL ja monet muutkin asiantuntijatahot ovat sitä mieltä, että se ei riitä elämiseen. Hiljattain STM tiedotti, että Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea totesi, että Suomessa se on edelleen aivan liian alhainen. Miksi mikään puolue ei puolusta tätä ryhmää, joka on kaikkein heikoimmassa asemassa?
Ei pidä paikkaansa, että emme puolustaisi. Hallitus teki perusturvaan korotuksen, kun se aloitti vuonna 2019. Kun menimme Kataisen hallitukseen (vuonna 2011), meidän keskeisin ehtomme hallitusyhteistyöhön lähtemiseen oli sadan euron korotus työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan, eli juuri siihen siihen perusturvaan, se myöskin silloin saatiin läpi.
Jos vasemmistoliitto on ollut 2000-luvulla kaksi kertaa hallituksessa ja molemmilla kerroilla olemme saaneet läpi tasokorotuksen perusturvaan, niin kyllä nyt vähän opponoin toimittajaa, että ei se nyt ihan paska tulos ole.
Eduskuntaryhmässänne on ihminen, jota puolueen oma lehti Kansan Uutiset on kutsunut ”aidoksi putinistiksi”. Viime vuoden maaliskuussa Johannes Yrttiahoa haastateltiin Ilta-Sanomissa siitä, miksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja hän sanoi, että ”Venäjä oli jo ajat sitten ilmoittanut, että se ei katso hyvällä Naton 1990-luvulta asti alkanutta laajentumista Venäjän rajoille”. Tulkitsin sen niin että Yrttiaho oikeutti siis Naton laajentumisella Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Onko puolueen mielestä hyväksyttävää, että puolueessanne sympatiseerataan Putinin valintoja?
Johannes Yrttiaho on antanut monta lausuntoa, jotka eivät ole linjassa puolueen kantojen kanssa. Tottakai on minun vastuuni puolueen puheenjohtajana tuoda esille se, mikä on puolueen linja. En kuitenkaan usko, että yhdessäkään puolueessa puheenjohtaja pystyy estämään kansanedustajien kaikkia lausuntoja. Minulla ei ole mitään ongelmaa todeta, että se ei ole linjassa puolueen kantojen kanssa. Olemme hyvin selvästi tuominneet Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan, ja siihen ei ole syyllinen mikään muu maa kuin Venäjä itse.
Onko se ongelma, että puolueessa on tällaista ajattelua?
Minusta on ongelmallista, jos se hämärtää ihmisille, mikä on puolueen linja. Totean vielä, että on minun vastuuni puheenjohtajana tuoda esille se, mikä on puolueen kanta.
Tämän hallituksen piti olla ilmastohallitus, mutta kaikilta osin tuloksissa ei ole kehumista. Pääministeri Sanna Marin paistattelee kansainvälisen median huomiossa jonkinlaisessa politiikan Greta Thunbergin maineessa, ja on syntynyt vaikutelma, että Suomi olisi poikkeuksellisen ilmastoystävällinen maa. Todellisuudessa hän on asettunut tärkeissä ilmastokysymyksissä paljon keskustan linjoille, ei kovin ilmastoystävällisesti. Annan esimerkin. Hallitusohelmassa luvattiin, että vähennetään soiden ja turvemaiden päästöjä. Tämä on tärkeää, koska maankäyttö vastaa suurta osaa Suomen päästöistä. Kesäkuussa Marin ilmoitti, että aika kevyesti, että Suomi tarvitsee koko peltoalansa viljelyyn, mikä tarkoittaa, että se pysyy päästölähteenä. Oletteko pettynyt Mariniin?
Onhan se ollut hallituskauden aikana aika turhauttavaa, että vihreät ja vasemmistoliitto ovat jääneet yksin vääntämään aika monissa ympäristökysymyksissä. Mutta se osoittaa mielestäni sen, että emme ole Suomessa vielä sellaisessa pisteessä, jossa itse teot olisivat vielä mikään itsestäänselvyys, kun puhutaan luontokadosta tai ilmastopolitiikasta. Olemme pikkuhiljaa pääsemässä pisteeseen, jossa tavoitteet alkavat olla aika jaettuja, mutta kun pitäisi tehdä myös toimia, joilla varmistetaan, että päästään tavoitteisiin, siellä on edelleen vaikeuksia löytää riittävää kunnianhimoa.
Jos katsoo eri puolueiden ilmastotavoitteita, niin tämän hallituksen olisi pitänyt kaiken järjen mukaan olla se hallitus, joka oikeasti saa asioita aikaan. Nyt kaksi ympäristöjärjestöä on tehnyt tästä hallituksesta oikeuteen ilmastokanteen?
Eivät ympäristöjärjestöt ole missään kiitollisuudenvelassa hallitukselle, vaan kansalaisjärjestöt tekevät juuri sellaista työtä, mitä heidän kuuluukin tehdä.
Minkä kouluarvosanan annatte nykyisen hallituksen ilmastopolitiikalle?
Minusta kouluarvosanat ovat aina vähän vaikeita. Antaisin kuitenkin ehkä kasin.
Eli hyvä?
No korkeintaan kasin! Johtuen siitä, että hallitus on oikeasti lisännyt luonnonsuojelun määrärahoja todella paljon, mistä on tullut myös kiitosta.
Onko hallitus lisännyt määrärahoja riittävästi?
Mikään ei ole riittävästi, kun puhutaan ympäristö- ja ilmastopolitiikasta.
Tämä juttu oli viides osa Long Playn vaalitenttisarjaa, jossa haastatellaan eduskuntapuolueiden puheenjohtajia. Long Playn vaalitenttiin osallistuivat Annika Saarikko (kesk.), Riikka Purra (ps.), Maria Ohisalo (vihr.), Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.) ja Sari Essayah (kd.). Tentistä kieltäytyivät Sanna Marin (sd.) ja Petteri Orpo (kok.). Harry Harkimo (liik.) ei vastannut haastattelupyyntöön. Jutut julkaistaan osoitteessa: longplay.fi/lyhyet
Lue kaikki haastattelut:
Anna-Maja Henriksson: ”En lyö lukkoon eksaktia miljardimäärää”
https://www.longplay.fi/lyhyet/anna-maja-henriksson-en-lyo-lukkoon-eksa…
Maria Ohisalo: ”Olisin toivonut muilta puolueilta vahvempaa tukea”
https://www.longplay.fi/lyhyet/maria-ohisalo-olisin-toivonut-muilta-puo…
Sari Essayah: ”Emme ole koskaan sitoutuneet vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen”
https://www.longplay.fi/lyhyet/sari-essayah-emme-ole-koskaan-sitoutunee…
Li Andersson: ”Taloustieteilijät eivät ole kovin suuria kokemusasiantuntijoita”
https://www.longplay.fi/lyhyet/li-andersson-taloustieteilijat-eivat-ole…
Riikka Purra: ”En missään nimessä koe olevani rasisti”
https://www.longplay.fi/lyhyet/riikka-purra-en-missaan-nimessa-koe-olev…
Annika Saarikko: ”Vihreillä ei ole oikeutta määritellä oikeaa vihreyttä”
https://www.longplay.fi/lyhyet/annika-saarikko-vihreilla-ei-ole-oikeutt…