Hyönteiset ja äärisäät tuhoavat suomalaisten metsäomaisuutta. Mitä vakuutusyhtiöt korvaavat?

EU:n alueella vain neljännes ilmastoon liittyvistä vahingoista on vakuutettu.

MILTÄ KUULOSTAISI, että vakuutusyhtiö ei myöntäisi sinulle kotivakuutusta ilmastosyistä? Sellaista tapahtuu jo Yhdysvalloissa ja Australiassa. Esimerkiksi Kalifornian tulipalot ja Floridan tulvat ovat aiheuttaneet vakuutusyhtiöille niin suuria tappioita, että moni yhtiö on vetäytynyt riskialueilta kokonaan. Vanhojenkin asiakkaiden kotivakuutuksia on laitettu katkolle.

Suomessa kotivakuuttajat voivat olla rauhassa, mutta metsänomistajalla on jo pohdittavaa. Ilmastonmuutos kasvattaa metsätuhojen riskiä monin tavoin.

Kesien pitkät kuivat kaudet nostavat maastopaloriskiä ja heikentävät puiden vastustuskykyä tuholaisia ja tauteja vastaan. Ja jos lauhana talvena maa ei ole myrskyn iskiessä roudassa, puut kaatuvat herkemmin. Tuulen kaatamat puut taas ovat alttiita sienitaudeille ja hyönteisille, jotka leviävät ilmaston lämmetessä yhä pohjoisemmaksi.

Kuusia vaivaavan kirjanpainajan aiheuttamat tuhot saattavat kasvaa lähivuosikymmeninä tuhansilla prosenteilla. Silloin puhutaan kymmenien miljoonien eurojen tuhoista vuosittain.

VAKUUTUSYHTIÖIDEN TOIMINTALOGIIKKA on suoraviivainen: jos esimerkiksi tulipaloja sattuu vähän, vakuutusyhtiö voi sitoutua maksamaan suuriakin korvauksia. Jos taas asiakkaille tapahtuu suuria vahinkoja yhä useammin, yhtiön kannattaa nostaa vakuutusten hintoja, jakaa korvauksia kitsaammin ja lopulta vetäytyä vaaralliseksi muuttuneelta alueelta kokonaan.

Vakuutusyhtiöiden toimet puolestaan ohjaavat ihmisten ja yritysten toimia. Jos omaisuuden vakuuttamisesta tulee hyvin kallista tai jopa mahdotonta, investoinnit ohjautuvat toisaalle. Kotitaloudelle tai pienelle yritykselle vakuutuksen puuttuminen voi olla katastrofi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vakuutuksen puute voi estää pankkilainan saannin.

Euroopan keskuspankki on puhunut ilmastovakuutusvajeesta. EU:n alueella vain neljännes ilmastoon liittyvistä vahingoista on vakuutettu. EKP:n arviossa on tarkasteltu tosin vain tulvien, myrskyjen ja maastopalojen kaltaisia riskejä, mutta ei esimerkiksi metsien hyönteistuhoja.

MONEN SUOMALAISEN OMAISUUS on pitkälti kiinni metsässä. Vaikka suurin osa metsänomistajista tietää ilmastonmuutoksen lisäävän metsätuhoriskiä, lähes puolet on jättänyt metsänsä vakuuttamatta, ja vain 39 prosentilla on vakuutus hyönteistuhojen varalle, selviää Pellervon Taloustutkimuksen PTT:n tuottamasta Metsänomistaja 2020 -raportista.

(Tuoreempaa tietoa vakuutuksista ei ole, mutta vakuutusaste tuskin on muuttunut paljon. Ainakin kahden Suomen suurimman metsävakuuttajan, Lähitapiolan ja Pohjolan, asiakasmäärät ovat pysyneet tasaisina.)

”Jotkut metsänomistajat ovat hajauttaneet omistuksensa eri alueille ja erilaisiin metsätyyppeihin. He laskevat, että jos metsätuho iskeekin, iso osa metsistä säilyy turvassa, ja tällöin vakuutusmaksu ei kannata”, sanoo PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen.

Toisaalta monet metsänomistajat ovat saaneet metsätilansa perintönä, eivätkä he edes tiedä metsänsä tarkkaa arvoa. Vakuutuksettomista metsänomistajista 45 prosenttia piti vakuutusta kalliina.

KUN RISKIT KASVAVAT, herää kysymys: voiko osa suomalaisten metsäomaisuudesta muuttua vakuutuskelvottomaksi kalifornialaiskotien tapaan?

Metsävakuutusten markkinajohtaja Lähi-Tapiola on myöntänyt vähän yli puolet Suomen metsävakuutuksista. Se maksaa edelleen eniten vakuutuskorvauksia myrskytuhoista. Lumituhot ovat kakkosena, ja näiden korvausmäärät vaihtelevat vuosittain. Nopeimmin kasvavat hyönteistuhojen määrä ja korvaukset.

Lähi-Tapiolan johtava metsäasiantuntija Marika Makkonen sanoo, että niitä seurataan nyt tarkasti. Erityisesti kirjanpainaja on aiheuttanut valtavia metsätuhoja Keski-Euroopassa ja Ruotsissa.

”Tutkimus osoittaa kirjanpainajariskin kasvavan myös Suomessa”, Makkonen sanoo.

Sienitauti juurikääpä puolestaan aiheuttaa Luken mukaan jopa 60 miljoonan euron vuotuiset vahingot. Sen aiheuttamia tuhoja metsävakuutukset eivät korvaa.

Makkonen ei usko, etteikö eteläisiä kuusikoita voisi tulevaisuudessakin vakuuttaa.

Samoin vastaa Suomen toiseksi suurin metsävakuuttaja OP-ryhmä.

”Metsiä käytetään kuitenkin myös lainojen vakuuksina. Voi olla, että hyönteistuhoriski vaikuttaa tulevaisuudessa siihen, mitkä metsät vakuudeksi kelpaavat”, sanoo OP-ryhmän metsäasiantuntija Petri Kortejärvi.

Lähi-Tapiola on alkanut testiluonteisesti tarkistaa joidenkin hyönteisvahinkoilmoitusten taustoja satelliittikuvista.

”On käynyt ilmi, että muutamassa tapauksessa kirjanpainajatuhoja on ollut metsässä jo ennen vakuutuksen ottamista”, Makkonen sanoo.

ETELÄ-SUOMEEN ON viime vuosikymmeninä istutettu metsiä, joissa kasvaa pelkkää kuusta. Kuusta on suosittu, koska sen taimet eivät maistu hirvieläimille. Sellaiset metsät ovat kirjanpainajatuhoille erityisen alttiita, varsinkin jos kasvupaikka on kuiva.

Etelän kuusimetsät ovat vielä nuoria, mutta ne varttuvat samaan aikaan kun kirjanpainajan riski kasvaa. Kuivuus, juurikääpä, myrskyt ja kaarnakuoriaiset kietoutuvat yhdeksi riskikimpuksi, kun ilmasto lämpenee.

Sekä vakuuttajan että vakuutettavan kannalta iso avoin kysymys on, voidaanko metsä vakuuttaa kirjanpainajan varalta, kun ilmasto lämpenee?

Parasta olisi, jos laajoja tuhoja voitaisiin estää metsätuholaissa ja metsänhoidossa. Mutta jos kirjanpainajatuhot kasvavat tarpeeksi, ne voidaan joutua jättämään vakuutusten ulkopuolelle. Mitä paremmin kirjanpainajan leviämiseen varaudutaan, sitä todennäköisemmin sen aiheuttamista tuhoista voidaan jatkossakin maksaa korvauksia.

Riskiä voi suitsia ilmastotoimien lisäksi esimerkiksi monimuotoisuutta lisäämällä. Jos kuusten seassa on kylliksi lehtipuita, metsän kestokyky kasvaa ja suurten kirjanpainajatuhojen riski pienenee.

Voisiko vakuutusyhtiö tarjota metsänomistajalle porkkanaa, esimerkiksi lisäämällä vakuutusehtoihin monilajisuusvaatimuksia?

”Tämä on itse asiassa ihan harkitsemisen arvoinen ajatus”, Lähi-Tapiolan Makkonen vastaa.