Lyhyet
Miksi päihteidenkäyttäjiä ei kohdella ihmisinä, Tuija Siltamäki?
Long Playn uusin pitkä juttu, Tuija Siltamäen kirjoittama ”Puhdistus” kertoo päihteidenkäyttäjien elämästä Helsingin Kalliossa. Tuija, mistä sait idean kirjoittaa juuri tästä aiheesta?
Seurasin Ylioppilaslehdessä koronavuosina 2020–2021 asunnottomien hankalaa tilannetta Helsingissä. Samalla tuli sattuneesta syystä keskusteltua ihmisten kanssa aika paljon päihteistä ja riippuvuuksista. Ajattelin, että sitä maailmaa pitäisi käsitellä enemmän julkisuudessa. Keväällä 2022 poliisi aloitti Kalliossa tehovalvonnan ja sitä seurattiin aktiivisesti mediassa. Vaikutti siltä, että operaatiolla oli laaja hyväksyntä, vaikka sen toteuttamista puolsivat pikemminkin tunne- kuin järkisyyt. Uutisissa pisti silmään etenkin yksi asia: poliisi kertoi poistaneensa alueelta yli tuhat ihmistä. Long Play pyysi selvittämään, minne heidät oli poistettu.
Minne heidät oli poistettu?
Ei minnekään. Poistaminen tarkoitti sitä, että poliisi kehotti häiriötä aiheuttavia ihmisiä poistumaan paikalta. Haastattelin poliisin poistamia ihmisiä, ja he kertoivat, että tehovalvonta ei vaikuttanut heidän elämäänsä millään tavalla. He tulivat takaisin saman tien, koska heillä ei ole muutakaan paikkaa. Myös haastattelemani päihdetyöntekijät sanoivat, että polisiin tehovalvonnasta ei ollut oikeastaan mitään hyötyä, ja poliisikin oli sitä mieltä, että päihteidenkäyttäjien sakottaminen ei ratkaise mitään. Oli yllättävää, kuinka suoraan poliisi sanoi, että valvontaa tehdään, koska kaupunkilaiset haluavat sitä. Poliisin näkökulmasta tilanne on se, että kun joltain alueelta alkaa tulla paljon valituksia häiriöistä, niihin pitää puuttua, eikä poliisi tietysti voi olla puuttumatta rikoksiinkaan.
Onko Kalliossa niin levotonta kuin lehdistä on saanut lukea?
Asun itse kymmenien tuhansien suomalaisten tavoin Piritorin lähistöllä, ja välillä on tietysti vähän kaikenlaista hässäkkää. Silti minun henkilökohtaista turvallisuuttani loukkaavat huomattavasti useammin aivan tavalliset kännissä olevat törkeyksiä huutelevat miehet kuin sekakäyttäjät. Kenenkään ei tarvitse sietää esimerkiksi väkivaltaa tai muita uhkaavia tilanteita vaikka asuisi Kalliossa tai Sörnäisissä, mutta joskus vaikuttaa siltä, että pelkkä näiden ihmisten olemassaolo häiritsee niin sanottuja kunnon kansalaisia niin paljon, että heidät ollaan valmiita vaikka kärräämään autiolle saarelle. Piritorilla pyöriviä ihmisiä ei pidetä ihmisinä. Heitä saattaisi olla siellä paljon nykyistä vähemmän, jos entistä useampi ihminen tajuaisi, että kuka tahansa voisi päätyä sinne.
Mikä yllätti sinut juttua tehdessä?
Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä yllättää aina. Terveyspalveluiden pitäisi olla helpommin saavutettavissa, ja turhia kynnyksiä hoidon tieltä pitäisi poistaa. On vaikea ymmärtää, miten voi olla niin vaikeaa saada näiden ihmisten palveluita toimimaan.
Mitä siitä seuraa, jos palvelut eivät toimi?
Kauheimmillaan siitä seuraa satoja turhia kuolemia vuosittain ja suuri määrä aivan tarpeettomia terveysongelmia. Esimerkiksi pistämisestä epäpuhtaissa oloissa tai epäpuhtailla aineilla voi seurata tulehduksia, jotka johtavat pahimmillaan siihen, että tulehtunut raaja pitää amputoida. Jotkut eivät uskalla tai halua mennä hakemaan apua riittävän ajoissa päivystyksestä tai terveyskeskuksesta, koska heillä on huonoja kokemuksia viranomaisista. Hoitaja saattaa vittuilla huonossa kunnossa olevista suonista tai syyllistää muusta elämäntilanteesta.
Miksi tällä asialla on väliä?
Huumehaitat ovat 2000-luvulla lisääntyneet Suomessa lähes kaikilla mittareilla. Ihmisiä kuolee myrkytyksiin enemmän kuin ennen, ja myös huumerikollisuus on lisääntynyt.
Päihderiippuvuus on sairaus, ja päihderiippuvaiset ovat ihmisiä siinä missä muutkin. He ovat yhteiskunnassa todella huonossa asemassa. On arvioitu, että Suomen opioidiriippuvaisista vain noin viidesosa saa tarvitsemaansa hoitoa. Hoitoon pääsemisen tiellä ovat erilaiset suomalaisille järjestelmille tyypilliset kynnykset ja monimutkaiset palvelupolut. Lisäksi päihderiippuvaisiin kohdistuu paljon ennakkoluuloja, eikä tutkittu tietokaan välttämättä vaikuta mielipiteisiin. Tämä näkyy esimerkiksi käyttöhuoneita koskevassa keskustelussa.
