Suomessa tehdään vuosittain yli tuhat rikosilmoitusta raiskauksesta. Oikeudessa niistä käsitellään vain murto-osa. Syyteharkintaan edenneistä tapauksista harvempi kuin joka toinen päätyy oikeuteen. Miksi?
Raiskausten selvittämisen tekee vaikeaksi näytön puute: pelkkä uhrin kertomus ei riitä syytteen nostamiseen. Useat Long Playn haastattelemat, raiskauksesta rikosilmoituksen tehneet naiset kertovat pettyneensä rajusti, kun yli vuoden odottamisen jälkeen kotiin tulee kirje, jossa syyttäjä ilmoittaa jättävänsä asian sikseen. Myös oikeuteen päätyvissä raiskausjutuissa näyttöä on usein niukalti. Long Play kävi läpi yli 150 käräjäoikeuksissa käsiteltyä raiskaussyytettä. Selvisi, että samankaltaisesta todistusaineistosta saatetaan tehdä erilaisia johtopäätöksiä: joskus syytetty esimerkiksi vapautetaan syytteistä sillä perusteella, ettei teosta ole jäänyt dna-jälkeä tai haavoja. Mutta toisinaan mies on sellaisessa tilanteessa tuomittu.
Jeanette Björkqvist on helsinkiläinen vapaa toimittaja ja käsikirjoittaja, joka kirjoittaa muun muassa ihmisoikeuskysymyksistä, kansainvälisistä muuttovirroista ja sosiaalipolitiikasta. Hänet on palkittu työstään mm. EU:n journalistipalkinnolla (2010), Fredrika Runeberg -palkinnolla (2015) ja Topelius-palkinnolla (2017). Kun Suomen freelance-journalistit ry. valitsi Björkqvistin vuoden freelanceriksi vuonna 2019, palkintoraati kiitti erityisesti hänen omistautumistaan työläille, huolellista taustatutkimusta vaativille aiheille.
