Uutinen: Suomi on höpöindeksin ykkönen!

28. huhtikuu 2016, Anu Silfverberg

Keskiviikkona 27.4. media uutisoi innokkaasti uudesta indeksistä. Sen nimi on ”holhousvaltioindeksi” ja sen on laatinut Institute of Economic Affairs (IEA). Oli pakko googlata, mikä sellainen indeksi on nimeltään alkukielellä.
Holhousvaltio kun on kaikkea muuta kuin neutraali sana. Englanniksi se oli Nanny State Index, joka on tietysti aivan yhtä arvolatautunut ilmaus. Holhous onkin indeksin mukaan yhtä kuin verotus ja sääntely. Indeksi listaa EU:n ”huonoimmat maat syödä, juoda ja tupakoida”.
Suomi ainakin on hyvin huono maa syödä ja juoda, tarkalleen ottaen kaikkein huonoin maa.

Lobbareiden tiedote meni suomalaismediassa sukkana läpi. Helsingin Sanomien jutussa haastateltiin Evan Matti Apusta, jonka mukaan alkoholijuomien ”veronkorotus näkyy nopeasti kasvavana ulkomaanmatkailuna”. Samalla sivulla tosin on toinen juttu, jonka otsikko kuuluu ”Viinaralli ulkomailta väheni selvästi”.
HS kertoi myös, että indeksin mukaan sääntelyllä ei vaikuteta alkoholin kulutukseen.
Myös saman päivän Iltalehti uutisoi, että ”säätelyllä ei ole mitään vaikutusta”. Lehti puhuu ”vertailututkimuksesta”.

THL:n tutkijoiden tilastot sanovat sääntelystä ja verotuksesta ihan muuta. Karkeasti ottaen verotuksen alennus lisää alkoholin kulutusta ja korotus vähentää sitä. Kokonaisuus on kuitenkin hyvin monimutkainen. Jo muutamia tutkimusjulkaisuja lukemalla selviää, että mikään asia yksinään suoraan määritä sitä, miksi ja missä vaikkapa tupakkaa ja alkoholia käytetään, kuinka paljon niitä käytetään kuka niitä käyttää.
Ylipäänsä koko EU-maiden ”holhousvertailu” on tutkijoiden näkökulmasta järjetön.
”Maavertailussa ei saada luotettavaa tietoa sääntelyn tai yksittäisen toimenpiteen vaikutuksista, koska muut asiat voivat olla niin paljon painavampia”, sanoo tutkija Pia Mäkelä THL:ltä. Hän on tutkinut alkoholipolitiikan ja verotuksen vaikutusta kulutukseen ja kansanterveyteen.
”Vertailua sekoittavat esimerkiksi seikat, joiden vuoksi lakeja ja sääntelyä on alun perin otettu käyttöön. Esimerkiksi: maissa joissa humala on ollut ongelma, alkoholia on säännelty, kun taas niissä maissa joissa alkoholi on ensisijaisesti ravintoaine, tähän ei ole ollut tarvetta. Lait heijastelevat ongelmaa, joka oli alun perin olemassa.”
Silloin sääntelytoimien tehokkuutta ei voida arvioida sillä, onko vahvan sääntelyn maassa vähemmän haittoja kuin toisessa maassa, jossa sääntelyä on vähemmän.
”Lain vaikutusta voidaan sen sijaan testata niin, että laki otetaan käyttöön tai pois käytöstä ja katsotaan, mitä ajallisia muutoksia tästä seuraa. Kun tämä on tehty monessa maassa, nähdään mitä tästä yleisesti seuraa.”
Holhousindeksin laatijat ovat valinneet argumenttiensa todisteeksi elinajanodotteen. Sen avulla he pyrkivät osoittamaan, että sääntely ei vaikuta kansanterveyteen. Todellisuudessa elinajanodotteeseen vaikuttavat niin monet asiat, ettei sekavien graafien palluroista voi tieteen nimissä päätellä yhtään mitään päihdepolitiikan vaikutuksista.

Huhtikuussa Pia Mäkelä kirjoitti THL:n sivuille hiukan tuskastuneen blogikirjoituksen otsikolla ”Alkoholipolitiikkaa ei voi perustaa pinnallisiin maavertailuihin”. Se liittyi Panimoliiton vaatimukseen, että Suomessa pitäisi seurata ”Tanskan mallia”, joka toimii Tanskassa.
”Meillä on kaikilla oikeus mielipiteisiimme, muttei omiin faktoihimme”, Mäkelä kirjoittaa blogissa. ”Arviot, miten jokin toimenpide vaikuttaisi suomalaisten alkoholinkäyttöön tai haittoihin eivät voi perustua intressiryhmien retoriikkaan tai sosiaalisessa mediassa leviäviin käsityksiin. Arvioiden pitää perustua parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon toimenpiteiden todennäköisistä vaikutuksista.”
Paras saatavilla oleva tieteellinen tieto on kuitenkin monimutkaista, eikä se taivu uutisotsikoksi yhtä helposti kuin lobbareiden hauskasti nimetty indeksi. Jos mediat uutisoivat höpöindekstit tieteenä, se on kisa, jota oikeat tutkijat eivät voi voittaa. Heidän työnsä kun on aina täynnä harmaan sävyjä ja tylsiä ehtolauseita. Mäkelä sanoo, että tutkijana on vaikea ”piipittää päälle” kun lobbauskoneistot syöttävät maailmalle holhousindeksin kaltaisia paketteja.

THL:n tutkijoiden laatiman vuoden 2004 alkoholiveron uudistuksen seurauksia käsittelevän tieteellisen artikkelin lopussa on kohta, johon kuuluu merkitä, jos tekijöillä on tutkimuksen tietojen kannalta merkittäviä sidonnaisuuksia. Niitä ei ilmoituksen mukaan ole.
Samaa ei voi sanoa holhousindeksin laatijoista. Institute of Economic Affairs nauttii tupakkateollisuuden rahoitusta.
Raportin laatijoiden arvolatautuneet kielivalinnat viihdyttäisivät diskurssianalyytikoita pitkään. Tiedotteessa kerrotaan, miten Britannia esimerkiksi ”mestaroi” tai ”sekaantuu” kansalaistensa asioihin. Sääntely koskee ”yksityisiä elämäntapavalintoja” ja se on jo lähtökohtaisesti ”liiallista”. Indeksi on IEA:n edustajan Christopher Snowdonin mukaan ikävää luettavaa ”meille kaikille, jotka haluamme pitää valtion erossa yksityiselämästämme”.
Tiedotteessa Snowdon kommentoi: ”Ellet ole raivoraitis savuton kasvissyöjä, kehotan matkustamaan kesällä Saksaan tai Tšekkiin”.

"Tutkimuksen" tuloksista voidaan ilmeisesti päätellä, että Suomi on todella hyvä paikka kasvissyöjille ja absolutisteille. Uutinen sekin!