Trump, Clinton ja vangin dilemma

18. marraskuu 2016, Ilkka Karisto

Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos on avannut loputtomat mahdollisuudet jossitteluun. Mitä jos vihreiden Jill Steinia tai libertaarien Gary Johnsonia äänestäneet 5,6 miljoonaa ihmistä olisivat valinneet vain Hillary Clintonin ja Donald Trumpin väliltä? Entä jos demokraattien ehdokas olisikin ollut Bernie Sanders? Mikä vaikutus vaalipäivän säällä oli äänestystulokseen?

Mutta yksi jossittelun mahdollisuus on jäänyt käyttämättä: kuinka vaaleissa olisi käynyt, jos vankilaan tuomitut ihmisetkin olisivat saaneet äänestää?

Yhdysvallat on yksi harvoista demokraattisista valtioista, joissa vankeustuomio vie äänioikeuden. (Vain väkiluvultaan pienissä Mainen ja Vermontin osavaltiossa vangeilla on oikeus äänestää.) Lainsäädäntö vaihtelee osavaltioittain, ja suurimmassa osassa osavaltioista äänioikeuden menetys ei koske pelkästään vankilassa istuvia vaan myös ehdonalaiseen vapauteen päässeitä.

6,1 miljoonaa Yhdysvaltain kansalaista ei saanut marraskuussa äänestää presidentistä rikostuomionsa vuoksi. Heistä puolet ei tosin ollut enää vaalien aikaan minkäänlaisen rikosoikeudellisen menettelyn kohteena, sillä 12 osavaltiossa on voimassa laki, joka kieltää entisiltä vangeilta äänestämisen myös ehdonalaisen päättymisen jälkeen.

Yksi näistä osavaltiosta on Florida. Siellä äänioikeutensa menettäneitä on enemmän kuin missään muualla: noin 1,6 miljoonaa. Florida sattui olemaan myös yksi niin kutsutuista vaa’ankieliosavaltioista, joiden äänestystulos ratkaisi vaalit Trumpin eduksi. Voittaakseen Floridassa Clinton olisi tarvinnut noin 120 000 ääntä enemmän kuin hän sai. Olisiko Floridan vaalitulos ollut erilainen, jos entisillä ja nykyisillä vangeilla olisi ollut äänioikeus?

Laskutoimitus ei ole ihan yksinkertainen. Ensinnäkin kaikki tuomitut eivät säntäisi äänestyskoppiin, vaikka saisivat, sillä heikko-osaiset äänestävät muutenkin muita vähemmän. Aiheeseen perehtyneet sosiologian professorit Cristopher Uggen Minnesotan yliopistosta ja Jeff Manza New Yorkin yliopistosta ovat arvioineet, että vankien ja entisten vankien äänestysaktiviisuus voisi Yhdysvalloissa olla 35 prosentin luokkaa.

Floridassa tämä olisi merkinnyt siis yli puolta miljoonaa uutta äänestäjää. Heidän äänestyskäyttäytymistään voi yrittää arvella erilaisten taustamuuttujien avulla.

Yhdysvalloissa selvimpiä jakolinjoja äänestyskäyttäytymisessä ovat etninen tausta ja tulot. Amerikanafrikkalaisista Clintonia äänesti 88 prosenttia ja myös tuloluokittain tarkasteltuna ero oli selvä: köyhät äänestivät Clintonia, rikkaat Trumpia. Yhdysvalloissa – kuten  kaikkialla muuallakin maailmassa – vankilaan joutuvat useammin köyhät kuin rikkaat, mutta aivan erityisen usein sinne joutuvat köyhät mustat. 

Floridassa entisistä ja nykyisistä vangeista noin joka kolmas on amerikanafrikkalainen. Jos heistä joka kolmas olisi äänestänyt (ja he olisivat äänestäneet muiden amerikanafrikkalaisten lailla), olisi pelkästään siitä joukosta ropissut Clintonille yli 150 000 ääntä lisää ja Trumpille vain hitusen yli 20 000. Vähintäänkin tiukaksi olisi kisa mennyt.

On oikeastaan ihme, että vankien ja entisten vankien äänioikeuden riistäminen ei ole noussut kummoiseksi puheenaiheeksi Yhdysvaltojen politiikassa. Kyse ei ole pelkästään vankien ihmisoikeuksista – äänestyskielto voi vaikuttaa myös vaalien tuloksiin, sillä Yhdysvalloissa vankiloissa istuu enemmän ihmisiä kuin missään muussa maassa. (Yhdysvaltain vankimäärä on maailman suurin sekä väkilukuun suhteutettuna että absoluuttisesti.)

Vankilaan päätyy selvästi enemmän demokraattien kuin republikaanien potentiaalisia äänestäjiä. Mustista äänestysikäisistä amerikkalaisista peräti 7,4 prosenttia ei saanut äänestää presidentinvaaleissa rikostaustansa vuoksi.  
Vuonna 2005 demokraattinen puolue ajoi kongressissa liittovaltion lakiin muutosta, joka olisi palauttanut äänioikeuden vankilatuomion saaneille kaikkialla Yhdysvalloissa.

Erityisen voimakkaasti lain muuttamisen puolesta puhui 58-vuotias ensimmäisen kauden senaattori, joka oli valittu kongressiin New Yorkin osavaltiosta. Hänen nimensä oli Hillary Clinton.