Rikosoikeuden asiantuntija ja infektiolääkärit: Korkeimman oikeuden tuore hiv-tuomio on virheellinen

21. toukokuu 2016, Ari Lahdenmäki

Korkein oikeus tuomitsi viime marraskuussa 36-vuotiaan, hiv-positiivisen miehen ehdolliseen vankeuteen vaaran aiheuttamisesta. Hän oli ollut suojaamattomassa anaaliyhdynnässä toisen miehen kanssa. Koska tuomittu käytti antiretroviraalista lääkitystä eikä virusta näkynyt hänen veressään, tartunnan riski oli todellisuudessa olematon. Toimivan lääkityksen teho hiv:n ehkäisemisessä on suurempi kuin kondomin.

Laajasta asiantuntijatodistelusta huolimatta oikeus kuitenkin tuomitsi miehen ehdolliseen vankeusrangaistukseen äänin 3–2. Vähemmistöön jääneet tuomarit olisivat hylänneet syytteen.
Long Playn haastattelema Helsingin yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander pitää tuomiota virheellisenä. Hänestä enemmistön näkemys perustuu moraaliseen eikä juridiseen arviointiin.
Enemmistö perusteli ratkaisua myös sillä, että hiv-positiivisia hoitava helsinkiläinen Auroran sairaala neuvoo potilaitaan kertomaan hiv-tartunnasta kumppaneilleen ja käyttämään yhdynnässä kondomia. Sairaalan osastonylilääkäri Matti Ristola kertoo kuitenkin Long Playlle, ettei ohje perustu lääketieteelliseen tietoon. Sen tarkoitus on suojella potilaita oikeusistuimilta – ne kun ovat tuominneet hiv-positiivisia suojaamattomasta seksistä, vaikkei tartunnan vaaraa oikeasti ole ollut.
Auroran sairaalan lääkärin Ville Holmbergin mukaan oikeudessa pitäisi ymmärtää, että hiv:n välttämiseksi on turvallisempaa olla suojaamattomassa yhdynnässä hiv-positiivisen, lääkityksellä olevan seksin myyjän kanssa kuin sellaisen henkilön kanssa, joka luulee olevansa negatiivinen.
”Nykyinen oikeuskäytäntö on täysin absurdi”, hän sanoo.

Long Playn oikeustoimittajan Ari Lahdenmäen jutussa ”Vaarattomia rikollisia” käsitellään myös alempien oikeuksien hiv-positiivisille suojaamattomasta seksistä antamia tuomioita. Usein suomalainen mies on ollut ilman kondomia sukupuoliyhteydessä heikossa asemassa olevan, joskus seksityötä tekevän ulkomaisen naisen kanssa. Vaikka hiv-tartuntaa ei olisi tapahtunut, poliisi ja oikeuslaitos ovat käsitelleet tällaisia tapauksia pahoinpitelyn yrityksinä tai vaaran aiheuttamisina.
Oikeudessa miehistä tulee naisen rikoksen uhreja, joille nainen tuomitaan maksamaan vahingonkorvauksia henkisestä kärsimyksestä. Lehdistö julkaisee miehiä varoittaakseen naisten kuvat ja nimet ja alkaa käyttää heistä leimaavia kutsumanimiä, kuten ”HIV-Rachel”.
Joulukuussa 2015 hovioikeus tuomitsi Länsi-Afrikasta kotoisin olevan naisen pahoinpitelyn yrityksestä vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon. Helsingin Sanomat ja Iltalehti olivat julkaisseet naisen kuvan ja etunimen; jälkimmäinen nimitti häntä myös ”HIV-naiseksi”. Kenenkään ei tiedetä saaneen häneltä hiv-tartuntaa.
Iltalehden mukaan nainen määrättiin maksamaan vahingonkorvauksia kahdelle asiakkaalleen. Long Playn tietojen mukaan kumpikaan korvauksen saajista ei kuitenkaan ole hänen asiakkaansa.