Poliittinen eläin

13. joulukuu 2013, Kukka Ranta

Syyskuisena lauantai-iltana puhelimeni soi. Linjan toisessa päässä kiivas ääni tivaa heti ensimmäiseksi, kuka on maksanut valmisteilla olevan juttuni teon ja tiukkaa vielä tarkemmin: “onko Kalatalouden keskusliitto tilannut artikkelin?” Keskusliitto on aiemmin kehottanut Suomen Kalastuslehdessä rajoittamaan troolipyyntiä sisävesillä. Ja tästä puhelimen toisessa päässä oleva ammattikalastaja on suivaantunut. Haastattelumatkani troolaajan kyytiin on peruuntunut.

Sisävesien troolaus eli valtavilla nuottaverkoilla kalastaminen on kiistanalainen kalastustapa. Sitä ei juuri muualla Euroopassa harjoiteta. Esimerkiksi Ruotsissa se on kielletty. Sen sijaan Saimaalla viranomaiset ylistävät troolin vaikutuksia muikkukannan hyvinvoinnille.

Saimaalla muut järven käyttäjät, vapaa-ajan kalastajat ja osa-aikaiset ammattikalastajat kertovat, että heille ei jää saalista, koska muikut ja järvien petokalat häviävät troolivetojen jäljiltä. Ammattipyyntiä harjoitetaan myös laittomasti. Saimaalla kalastus ei ole leppoisa harrastus: siellä on käyty aiheesta kymmeniä oikeusriitoja.

Maa- ja metsätalousministeriön ajama kalastuspolitiikka on vuosikymmeniä keskittynyt tukemaan ammattimaista tehopyyntiä miljoonilla euroilla. Se on arvostelijoiden mukaan johtanut sekä kotimaisten kalakantojen että ministeriön suojeleman ammattikalastajakunnan romahtamiseen. Tutkijat ja ympäristöasiantuntijat väittävät, ettei ministeriö ole kuunnellut saatikka uskonut heitä. Virkamiehet valikoivat ainoastaan omaa politiikkaa tukevaa tutkimustietoa.

“Ei kai missään ole kielletty, etteikö ministeriö saisi ajatella omillakin aivoillaan“, ministeri Jari Koskinen sanoi Helsingin Sanomissa viime huhtikuussa.

Suurimmalle osalle troolaus Suomen sisävesillä tulee yllätyksenä. Niin myös minulle. Kirjoitin muutama vuosi sitten Kalavale-tietokirja liikakalastuksesta. Päädyin alun perin tutkimaan kalakauppaa törmättyäni senegalilaisiin paperittomiin siirtolaisiin Espanjan kaduilla. He kertoivat päätyneensä katukauppiaiksi, koska ulkomaiset troolarit olivat vieneet heidän kalansa ja elinkeinonsa.

Myöhemmin kuulin vanhan kotijärveni troolikiistoista. Niin Länsi-Afrikan kuin Saimaan kohdalla media ei kertonut ongelmista, jotka vaikuttivat valtavilta. Silloin juuri ketään eivät kalat kiinnostaneet. Nyt kalat ovat nousseet pinnalle yhdeksi Suomen poliittisimmaksi eläimeksi.

Tiedot jutussa esiintyvistä paikoista löydät tästä karttapäiväkirjasta.


Lisää kirjoittajalta