Neljän seinän sisällä

8. huhtikuu 2016, Ilkka Pernu

Muhoksella perhekoti Metsolan seinällä roikkuu arvokkuutta huokuva muotokuva, joka sopisi paremmin virastotalon aulaan kuin perhekotiin, jossa asuu moniongelmaisia teinipoikia. Kuvassa on Seppo Saloranta, koulukoti Pohjolakodin entinen johtaja, joka perusti vuonna 1978 Metsolan – perhekodin, jossa viime heinäkuussa surmattiin yövalvoja. Kaksi viikkoa sitten ilmestynyt Long Playn juttu Kaikki paha tapahtuu öisin kertoo tuosta tapauksesta.
Saloranta halusi uudistaa Pohjolakodin ja koko suomalaisen lastensuojelun. Hän halusi siirtää lapset laitosmaisista koulukodeista pienempiin yksiköihin, joissa lapsia hoidettaisiin perheenomaisissa olosuhteissa. Vuonna 1974 Pohjolakodin yhteyteen Muhokselle perustettiin Suomen ensimmäinen perhekoti nimeltä Sommelo. Pohjolakodissa ollaan ylpeitä tästä historiallisesta juonteesta: sijaisperhe- ja perhekotimalli, johon nykyinen sijaishuolto vahvasti nojaa, keksittiin juuri Muhoksella.
Sittemmin perhekoteja on perustettu satoja eri puolille Suomea ja niissä asuu nykyisin vajaa 14 000 nuorta – eli valtaosa kaikista sijoitetuista. Perhekodeissa lapset asuvat samassa rakennuksessa kuin perhekotivanhemmat, ja perhekotivanhemmilla on valta puuttua moniin lasten asioihin.
Perhekodeista ei tullut niin auvoisia paikkoja kuin Seppo Saloranta uskoi.

Tällä viikolla julkistetusta koulukotien ja sijaishuollon menneisyyttä ruotivasta suurtutkimuksesta käy ilmi, että koulukotien lisäksi myös perhesijoituksissa on tapahtunut vakavaa kaltoinkohtelua. Jyväskylän yliopiston tutkijat haastattelivat lähes 300 entistä sijaishuollossa vuosina 1937–83 ollutta. Tutkimuksen johtajan Pirjo Markkolan mukaan lähes jokainen haastateltu puhui väkivallasta – joko fyysisestä, henkisestä tai seksuaalisesta. Perhekodeissa tapahtuneesta väkivallasta ei ole julkisuudessa aiemmin puhuttu, toisin kuin koulukotien julmista käytännöistä.
Laitosmaisissa koulukodeissakin on ollut väkivaltaa, mutta toisaalta ne ovat voineet olleet lapselle myös turvapaikka. Koulukodeissa lapsi on kohdannut useita erilaisia aikuisia, ja joiltakin on voinut hakea turvaa. Esimerkiksi keittäjä on saattanut antaa ylimääräisen voileivän ja sanoa jotain kannustavaa. Perhekodeissa tällaista ylellisyyttä ei välttämättä ollut. Lapsi oli niiden armoilla, joiden hoiviin oli sattunut päätymään. Väkivalta ja muu kaltoinkohtelu jäi perhekotien seinien sisäpuolelle. Niiden valvonta oli höllempää kuin koulukotien.
Sijaishuollon historiaa tutkineet Jyväskylän yliopiston tutkijat antoivat suosituksia, jotta vanhoilta virheiltä voitaisiin välttyä. Tutkijoiden mielestä lastensuojelussa pitäisi lisätä ulkopuolista valvontaa. Tutkimus herättää myös kysymyksen, jota varmasti pohditaan tutkimuksen tilanneessa sosiaali- ja terveysministeriössä: ovatko sijaisperheet oikeita paikkoja sellaisille moniongelmaisille nuorille, joita on siirretty laitoksesta toiseen ja jotka eivät ole sopeutuneet niistä yhteenkään. Juuri sellainen tausta oli myös niillä kahdella 17-vuotiaalla pojalla, jotka viime kesänä surmasivat perhekoti Metsolan yövahdin.