Miksi Turkasta tuli Turkka?

24. lokakuu 2017, Toimitukselta

Kaja Kunnaksen ”Minulla on pommi” kertoo ohjaaja Jouko Turkasta. Kunnas kertoo siinä, miten Turkka nousi Suomessa asemaan, jota mikään ei sen jälkeen voinut horjuttaa. Kun Turkka  sairaana vanhana miehenä esitteli kotipihansa kivissä näkemiään kuvia, media suhtautui siihenkin neron performanssina.

"Nerous on monille tahoille käyttökelpoista”, Kunnas sanoo. 

”Sen avulla paheksuttu ja ihailtu voidaan liittää yhteen ja samaan henkilöön.”

Kaja Kunnas, miksi juuri Turkasta tuli niin vaikutusvaltainen Suomessa?

”Hän oli työteliäs ja tinkimätön ja teki persoonallisia teoksia, jollaisia ei ennen Suomessa nähty. Hän myös osui teoksissaan yhteiskunnan kipukohtiin eri aikakausina,  60–70-lukujen maastamuutosta alkaen. Turkan Euroopasta Suomeen tuoma fyysisen teatterin perinne sopi 80-luvun henkeen: ruumiin kulttuuri nousi, tabuja rikottiin. Henkilöjulkisuus nousi lehdistössä ja yleinen markkinaehtoisuus lisääntyi myös taiteessa ja kulttuurissa. Piti tuottaa rahalle vastinetta.”

Mitä itse Turkassa arvostat – entä mitä et?

”Arvostan Turkan kirjoja, tekstejä ja niissä etenkin absurdia huumoria ja vetävää rytmiä. Arvostan myös lukeneisuutta, rohkeutta ja riippumattomuutta, sekä  hänen omistautumistaan oikeaksi pitämilleen asioille.”

”Hienoilta henkilökohtaisilta ominaisuuksilta katoaa kuitenkin pohja, kun paljastuu, että ihminen on käyttänyt valta-asemaansa pelotteluun ja manipulointiin. Kun kuuntelin vanhoja haastatteluja, sama näyttelijä saattoi kertoa pahoinpitelystä harjoitustilanteesta ja seuraavaksi kehua Turkkaa. Tai sama näyttelijä kertoi romahtaneensa henkisesti itsemurhan partaalle ja sitten kuitenkin kiitti Turkkaa.”

Mikä mahdollisti sen, mitä teatterikorkeakoulussa 1980-luvulla tapahtui?

”Turkka oli ansainnut teatteripiirien ja suuren yleisön luottamuksen uudenlaisilla, yllättävillä ohjauksillaan 1970-luvulla. 1980-luvulle tultaessa Turkka oli uudistajan maineessa. Uudistajalta sallitaan semmoistakin, mitä muilta ei – ja koitetaan myös havaita hänen teoissaan uudistusta. Turkka osasi lytätä arvostelijansa ja saattaa heidät naurunalaisiksi. Hän hallitsi julkisuuden.”

”Turkka oli myös väärinymmärretty, ja väärinymmärretyn taiteilijan tueksi moni helposti linnoittautuu. Enää ei eroteta, mikä kritiikki on perusteltua ja mikä ei. Osa Turkkaan kohdistuneesta kritiikistä näyttää edelleen täysin naurettavalta: kokoomuspoliitikko Raimo Ilaskivi piti Turkan ohjausta Siinä näkijä missä tekijä niin ala-arvoisena, ettei se sovi Helsingin kaupunginteatterin uuteen rakennukseen.”

”Voin kuvitella, että nuorille Turkka verkkareissaan oli raikas vastakohta 70-lukulaisille kuppilassa istuskelijoille. Kun hän uuvutti yhtä lailla itseään, oli vaikea kyseenalaistaa menetelmiä, vaan lattialle väsymyksestä pökertynyt oppilas nuoli Turkan ohjeen mukaan sokeria lattialta ja jatkoi harjoitusta.”

Yllättikö jokin sinut juttuprosessissa?

”Turkan veli Kimmo Turkka yllätti haastattelussa: tunnistin hänessä samaa absurdia huumoria kuin Turkan kirjoissa. Hän myös käytti paljon fyysistä ilmaisua, vaikkei ollut perehtynyt neuvostoliittolaisen avantgardismiin tai keskieurooppalaisiin teoreettikkoihin, joilta Turkka omaksui fyysisen ilmaisun teatteriin.”

”Yllätyin, että Jouko Turkka oli ollut mukava avopuoliso.”

"Yllätyin, kuinka kriittinen tilinteko Turkan aikakaudesta on tehty Teatterikorkeakoulun sisällä."

”Yllätyin, että Turkka oli lopulta niin epäluuloinen, että oli piilottanut haulikon panoksineen patjansa alle Pirkkalassa.”

 

JUTTUA ON KORJATTU 26.10. 2017 klo 14:30. Jutussa sanottiin aiemmin virheellisesti, että Turkan patjan alla oli kivääri. Kyseessä oli kuitenkin haulikko.