Miksi Esko Ahoa pidetään kaapissa, Juha Kauppinen?

7. lokakuu 2015, Anu Silfverberg

Mullan linnake -jutussa toimittaja Juha Kauppinen kertoo, että Juha Sipilän keskustassa todellista valtaa käyttää pääministerin johtoryhmä, pieni uskottujen piiri. Sipilä on sivuuttanut viralliset puolue-elimet ja osa keskustalaisista syyttää häntä itsevaltaisista otteista. Kauppinen selvitti, kenen suulla hallitus puhuu ja miten sen ohjelma viime keväänä syntyi.

Juha Kauppinen, yllättikö jokin juttuprosessin aikana?

”Se yllätti, kuinka itsestään selvästi lukuisat haastateltavat kertoivat, että Esko Aholla on merkittävä rooli Sipilän taustalla. Haastattelin pariakymmentä henkilöä juttua varten. Kaikki, joilla oli nähdäkseni jonkinlaista näkymää Sipilän lähipiiriin, mainitsivat Ahon nimeltä. Ne taas, joilla ei selvästi ollut käsitystä Sipilän lähimmästä piiristä, olivat aika puulla päähän lyötyjä Ahon roolista. Moni esimerkiksi sanoi, että eikös Aho ole vetäytynyt politiikasta kokonaan.”
”Oma veikkaukseni on, että Aho ei ole muutenkaan vetäytynyt politiikasta, vaan hän vähintään tarkkailee tilannetta, josko esimerkiksi presidentinvaaleissa 2018 hänelle saattaisi aueta sauma. Tämä toki riippuu monista tässä välillä tapahtuvista asioista ja on siis puhdas veikkaus.”

Miksi Esko Ahoa pidetään kaapissa?

”Tähän voi olla monia syitä. Ylipäänsähän johtajuuden pönkittäminen nyt on peruskauraa puolueissa, yrityksissä ja vaikka järjestöissä. Monta aivoa miettii, yksi pää puhuu ulos. Lopputulos on mielikuva asiantuntevasta, viisaasta johtajasta, joka osaa ajatella enemmän ja laajemmin kuin tavikset. En pidä yllättävänä sitä, että Sipilästä halutaan pitää yllä ja ruokkia messiasmaista kuvaa. Silloin vanhan puheenjohtajan heiluminen taustapiruna ei tietysti ole parasta mainosta. Sipilästähän muovattiin onnistuneesti todella pehmeä mielikuva ennen vaaleja. Aho oikeistolaisine profiileineen ei tässä tehtävässä olisi ainakaan ollut avuksi.”
”Kuitenkin kaikilla pääministereillä tietysti on lähipiiri. Ja kun Sipilä on poliitikkona melko kokematon ja hänen tehtäväkenttänsä huomattavan laaja, hän väistämättä tarvitsee apuvoimia. Tässä ei sinänsä ole mitään erikoista.”

Jotkut kepulaiset ovat hermostuneet sisäpiiripaljastuksesta, kun taas osa korostaa, että on ihan normaalia, että puolueen johto käyttää puolueessa valtaa. Mikä se ongelma tällaisessa johtoryhmässä sitten on?

”No jos keskusta puolueena päättää, että tällainen johtoryhmä on moderni ja hyvä tapa johtaa päätöksentekoa, sehän vain passaa. Historian lehden kääntymistä se silloin kuitenkin tietää, koska virallisilla puolue-elimillä on ollut keskustassa perinteisesti todella iso asema. Mutta joskushan historian lehdet kyllä kääntyvät. Kiinnitin huomiota siihen, että varapuheenjohtaja Annika Saarikko myönsi Suomenmaan blogikirjoituksessaan johtoryhmän olemassaolon. Että se kokoontui suunnilleen päivittäin vaalien aikaan. Joku voisi nähdä tässä ongelman, kun viralliset puolue-elimet kokoontuivat samaan aikaan hädin tuskin kerran kuussa.”
”Puoluehallituksen keskuudestaan valitsemaan työvaliokuntaan kuuluu kuitenkin muitakin henkilöitä kuin epävirallisen johtoryhmän jäsenet. Jos asiat päätetään jossain epävirallisessa johtoryhmässä, nämä muut henkilöt ovat silloin ulkona päätöksenteosta. Vaikka paitsioon jäisi näin vain yksi henkilö, sekin olisi jo mielestäni demokratian kannalta vähän ongelmallista.”
”Mutta kyse ei ole vain siitä, ketkä valtaa käyttävät. Kyse on siitä, kuinka sitä käytetään. Politiikka on keskeistä puuhaa yhteiskunnassa. Ei ole pahitteeksi, että politiikan linjaamista jää kirjoihin ja kansiin jälki. Tutkijoitakin saattaa jälkikäteen kiinnostaa, miten keskustan politiikka muotoutui Sipilän pääministerivuosina. Jos päätökset tehdään todellisuudessa muualla kuin virallisissa elimissä, tämmöinen tutkimus ei jälkikäteen ole mahdollista. Kuten demareissakin, keskustassa käsittääkseni esimerkiksi puoluehallituksen keskustelut tallennetaan ja työvaliokunnasta on ainakin aiemmin kirjoitettu keskustelupöytäkirjoja. Eli päätöksenteko on ollut hyvin dokumentoitua, ja sille on syynsä, kun kyse on kansanliikepohjaisesta puolueesta, jota äänestää 600 000 ihmistä.”

Millainen jutun vastaanotto on ollut eri puolilla poliittista kenttää?

”Innostunut ja positiivinen. Paljon on tullut kiitosta niin kokoomuksen, demareiden kuin keskustan omien jäsenten piiristä. Havaintoni mukaan moni lukija pystyy suhtautumaan juttuun sellaisena mikä se on: analyysi, yritys parhaalla mahdollisella tavalla katsoa, miten pääministeripuolueen politiikka syntyy. Se ei ole mikään skandaalinomainen paljastusjuttu.”

Minkä jutun itse haluaisit lukea hallituksesta nyt?

”Ihan perussafka käy kyllä. Että media väsymiseen asti selvittäisi, mitä hallitus on päättämässä, mitä vaikutuksia sillä on ja myös mitä vaihtoehtoja on. Esimerkiksi keskustelu talouspolitiikasta on ollut aikamoista haparointia, kun faktat ovat olleet pielessä monessa paikassa lähtien pääministerin puheesta. Talouspolitiikan lääkkeistä ei varmaan voidakaan päästä samalle sivulle, mutta jonkinlaiseen dialogiin olisi hyvä päästä. Media on mielestäni skarpannut ihan hyvin talouspolitiikkaan liittyvässä kirjoittelussa. On päästy ainakin osin eroon siitä tyylistä, jossa vain kysytään pankkien ekonomisteilta, että hei mikä meininki.”
”Kyllä toinen asia, joka ihmetyttää aika paljon, on nämä esitykset, joita hallitus tehtailee ilman valmistelua. Minusta toimittajien pitää juurta jaksain selvittää, mitä selvityksiä oikeasti on olemassa. Ei voi olla niin, että ministeritasolla sanotaan, että juu laaja selvitys on tehty ja sitten ei olekaan tehty mitään. Yrityksessä niin ehkä voi tehdä mutta ei politiikassa.”

Mullan linnakkeen voit lukea täällä