Maailma kylässä

20. kesäkuu 2016, Anu Silfverberg

Kesällä 2015 Hevosurheilu-lehden päätoimittaja Jussi Lähde kehitti itselleen erikoisen harrastuksen: hän alkoi vierailla vastaanottokeskusten avaamiseen liittyvissä yleisötilaisuuksissa ympäri maata.
Muun muassa Martti Ahtisaaren ja Sauli Niinistön kampanjoissa toiminutta Lähdettä kiinnosti julkisten tilaisuuksien järjestäminen. ”Mietin, miten tämmöisiä hallitaan”, hän perustelee ajanvietettään.
Ei niitä hallittu.
Tilaisuuksissa oli monesti useampi järjestäjä (Punainen Risti ja kunta, usein myös kutsuttuna poliisin edustus) ja niitä polkaistiin pystyyn nopealla aikataululla. Yleisöä tuli paikalle verrattomasti enemmän kuin oli odotettu, ja vaikutti siltä, että kukaan ei ollut päävastuussa.
”Usein se oli semmoinen suomalaisille tyypillinen tilanne, että odotetaan että arvovaltaiset tahot ovat saaneet sanottua sanottavansa ja sitten puretaan oma kiukku, ahdistus tai pelko. Jos puolitoista tuntia yrität hallita kalvosulkeisilla, tulee tahattomia painekattiloita.”
Kun paikalliset ihmiset sitten pääsivät ääneen, kysymykset olivat aina samoja: Mitä tapahtuu koulujen lähellä? Ovatko naiset turvassa? Laskeeko asuntojen arvo? Kuka on vastuussa ja vastaa kysymyksiin? Miksi tulijoita kuljetetaan yöaikaan?
”Suomessahan ei tapahdu ikinä mitään suunnittelematonta”, Lähde sanoo. ”Ei suomalainen elämässään törmää sellaiseen, että yhtäkkiä ihmisiä tulee niin, etteivät maassa linja-autot riitä.”
Paikallispoliitikot taas olivat selkeästi hankalassa välikädessä, kun eivät tienneet, mitä sanoa.
Viranomaisten vastaamattomuus antoi salamyhkäisen vaikutelman.

Long Play seurasi keväällä 2016 Vihdin Hopeaniemen vastaanottokeskuksen ympärillä vellonutta keskustelua ja kävi tapaamassa keskuksen asukkaita sekä vihtiläisiä.
Vihdissä kunnanhallitus oli edellisenä syksynä äänestänyt vastaanottokeskuksen avaamista vastaan, mutta se avattiin silti. Käytännössä päätös ei ollut kunnan vaan sisäministeriön, mutta paikallisille vastustajille jäi vaikutelma, että heitä huijattiin.
Lisäksi syyskuussa paikkakuntaa järkytti uutinen kahden suomalaistytön ahdistelusta kirkonkylällä. Kolme turvapaikanhakijamiestä nimettiin syyllisiksi jo ennen kuin juttu oli mennyt edes syyteharkintaan. Myöhemmin poliisin virheellinen viestintä käänsi tilanteen päälaelleen, kun tytöt puolestaan leimaantuivat julkisuudessa valehtelijoiksi.
Vihti jakautui kahtia, ja sosiaalisessa mediassa perustettiin lukuisia eri ryhmiä, joissa syrjäisen vastaanottokeskuksen asukkaiden synnyttämää vaaraa ruodittiin. Osin niissä levitettiin täysin perättömiä huhuja: ahdistelu muuttui nopeasti raiskauksen yritykseksi. Vihtiin perustettiin katupartio, ja vastaanottokeskukselle marssittiin kylttien ja koirien kera.
Oikeutus toiminnalle saatiin valtakunnan julkisuudessa esiin nousseista ”Helsingin uudenvuoden yön tapahtumista”, poliisin katupartiomyönteisistä lausunnoista ja presidentin puheesta.

Jussi Lähde kiinnitti reissuillaan huomiota yhteen yllättävään seikkaan: eri puolilla maata tilaisuuksissa näkyi samoja kasvoja.
”Siellä tapahtui tämmöistä, että yksi porukka sijoittuu eri puolille salia ja vie läpi näytelmän, jossa he alkavat kinastella myös keskenään. Keskustelua seuraamaan tullut paikallisväki syttyi tällaiseen helposti. ”
Toisaalta hän arvelee, että tilaisuuksien lopputulos olisi ollut sama ilman vieraitakin.
Long Playn Vihdissä tapaama paikallinen katupartioaktiivi vaikutti ensin pienen paikkakunnan toimijalta. Vähitellen selvisi, että hän toimi useissa kansallismielisissä liikkeissä ja vastusti turvapaikanhakijoita myös muilla paikkakunnilla. Kun Tapanilan erän edustalla osoitettiin mieltä turvapaikanhakijoiden urheilumahdollisuuksia vastaan, hän oli paikalla. Hän kertoi Long Playlle, että aktiivisia on melko vähän ja he kiertävät tapahtumissa useilla paikkakunnilla.

Vuoden 2015 Vihti oli kuin Suomi pienoiskoossa; sieltä löytyivät katupartioijien lisäksi myös intomieliset tulijoiden auttajat ja vapaaehtoiset. Kaikkien ajatusten keskiössä olivat turvapaikanhakijat, jotka elivät erillään kaikesta, kilometrien päässä asutuskeskuksista.

Ari Lahdenmäen ja Anu Silfverbergin pitkä juttu ”Vuoden 2015 tapahtumat” ilmestyy juhannuksen jälkeen.