Kevyttä kesälukemista

17. kesäkuu 2014, Ilkka Karisto

Lehtien toimituspalavereissa juttuideoita torpataan usein vain siksi, että aihe on vaikea ja monimutkainen. Hylätyiksi joutuvat useimmin ideat, jotka liittyvät talouteen, julkishallintoon tai muihin vaikeiksi ja paperinmakuisiksi miellettyihin aloihin. Kummallisen usein toimittajat olettavat, että vaikea aihe poikii väistämättä jutun, joka on lukijallekin vaikea.
Me Long Playssa ajattelemme toisin. Ei ole olemassa niin mutkikasta aihetta, etteikö siitä voisi kirjoittaa ymmärrettävästi. Aiheen vaikeus on typerä peruste jättää juttu tekemättä – vähän kuin ravintolakokki kieltäytyisi valmistamasta siikaterriiniä sillä verukkeella, että kala se on paistettu norjalainen kassilohikin.
Kun päätämme juttuaiheistamme, tylsyyskään ei ole automaattinen hylkäysperuste. Tylsyys on usein vain pelkkää pintaa – esimerkiksi koukeroista kieltä –, ja kuivakan pinnan alla saattaa piillä ties minkälaista draamaa.

Viime helmikuussa Long Playn taustalla vaikuttava Hitaan journalismin yhdistys julisti haettavaksi 2000 euron apurahan tutkivaa journalistista työtä varten.
Juttuideoita tuli 78, ja yksi niistä pisti heti silmään. Toimittaja Terhi Hautamäki halusi kirjoittaa juristeista, jotka ratkaisevat yritysten ja valtioiden välisiä investointiriitoja oikeussalien ulkopuolella. Heitä kutsutaan välimiehiksi. Toimituksessa emme olleet kuulletkaan moisista miehistä, mutta perustelut vakuuttivat: Yritykset haastavat valtioita entistä hanakammin, keskimäärin kerran viikossa. Riitojen ratkaisu vie vuosia ja maksaa miljoonia. Osa riidoista käsitellään salassa, ja sama juristi voi olla joskus asianajaja, joskus taas välimies eli tuomari.
Vaikeaa? Aivan varmasti. Ymmärsimme, että pelkästään välimiesten houkutteleminen haastattelunauhurin eteen on hankalaa, saati sitten jutun kirjoittaminen sellaiseksi, että lukijat eivät nukahda sen ääreen.
Samalla tajusimme, että käsissämme on tärkeä, kiinnostava ja ajankohtainen aihe, josta harva Suomessa on kuullut. Niinpä voittajan valitseminen oli helppoa.

Nyt, neljä kuukautta myöhemmin, Terhi Hautamäen single ”Tuomaripeliä” on valmis. Siitä tuli Long Playn mittapuillakin poikkeuksellisen laaja-alainen juttu. Projektin aikana tuli selväksi, että välimiehistä ei voi kirjoittaa kirjoittamatta samalla myös EU:n ja USA:n vapaakauppasopimusneuvotteluista, Kreikan velkakriisistä, roskalainoilla keinottelusta ja suomalais-neuvostoliittolaisen kalapuikkotehtaan konkurssista. Kaikki liittyy kaikkeen.

Terhi Hautamäki, miten kiinnostuit välimiehistä?
Lueskelin juttuja EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppaneuvotteluista, ja niissä mainittiin usein, että tulevaisuudessa amerikkalaiset yritykset voivat haastaa myös EU-maita oikeuteen. Kiinnostuin aiheesta. Kuka haastaa ja miksi? Vaikka investointiriitoja käsitellään osittain salassa, monet ratkaisut ja välimiesten nimet löytyvät Maailmanpankin tietokannasta. Kävin läpi asiakirjoja, ja bongasin jatkuvasti samoja nimiä. Halusin tietää, keitä nämä ihmiset oikein ovat.
Oliko välimiehiä helppo saada suostumaan haastatteluun?
Aika moni kieltäytyi. Jotkut sanoivat, että heidän työnsä on niin luottamuksellista, ettei siitä voi puhua. Onneksi jotkut suostuivat.
Mihin 2000 euron apuraha kului?
Kahteen matkaan. Kävin Madridissa ja Pariisissa. Käytin jutun tekemiseen myös aivan valtavasti työaikaani. Kevään aikana jätin ottamatta muita tarjottuja töitä vastaan.
Mikä jutun tekemisessä oli vaikeinta?
Yhtiöiden ja valtioiden riidoista ei saa selkeää tarinaa, jossa on on hyvikset, pahikset ja simppeli juoni. Kyse on monimutkaisesta ja ristiriitaisesta aiheesta, joka jakaa rajusti mielipiteitä. Oma vaikeutensa oli siinä, että tietoa ja dokumentteja on niin valtavasti. Yksi haastattelemani juristi varoitteli, että aihe on hyvin "tekninen". Itse olen sitä mieltä, että mistä tahansa voi kirjoittaa tavallisella kielellä.

Osta juttu: Tuomaripeliä