Ihmiskauppaa Suomeen paenneita nigerialaisäitejä joutuu takaisin seksityöhön Italiaan

10. elokuu 2016, Jeanette Björkqvist

Joka vuosi kymmenet nigerialaiset ihmiskaupan uhrit hakevat oikeutta jäädä Suomeen. He ovat joutuneet raiskauksien ja raa’an väkivallan uhreiksi kotimaassaan sekä Euroopassa.
Enemmistön Suomi käännyttää joko takaisin Nigeriaan tai toiseen EU-maahan, yleensä Italiaan. Long Playn Italiassa tapaamat naiset kertoivat, etteivät saa siellä suojelua eivätkä apua.

Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa ainakin 30 nigerialaisnaista, jotka saattoivat olla ihmiskaupan uhreja. Miltei jokaisella oli vähintään yksi alaikäinen lapsi. Vain kahdeksalle naiselle myönnettiin jonkinlainen lupa jäädä Suomeen.
Long Play sai haltuunsa yli 20 nigerialaisia naisia koskevaa salaista turvapaikkapäätöstä, jotka on tehty vuosina 2014–16. Niistä valtaosa on kielteisiä, vaikka päätöksistä käy ilmi, että Maahanmuuttovirasto katsoo useimpien naisten olevan ihmiskaupan uhreja. Kaikilla käännytetyillä naisilla on vähintään yksi alaikäinen lapsi, ja heidät on käännytetty Italiaan tai Nigeriaan. Nigerialaisille on annettu myös myönteisiä päätöksiä, yleensä silloin kun nainen on ollut niin heikossa kunnossa, ettei hän ole kyennyt huolehtimaan lapsestaan.
Tarkkoja lukuja ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden nigerialaisten naisten saamista oleskeluluvista Maahanmuuttovirastolla ei ole.
Long Play haastatteli useita nigerialaisia naisia, jotka on viety nuorena kotimaastaan, pakotettu myymään Italiassa seksiä ja jotka ovat yhä velkaa ihmiskauppiaalleen. Suomi ei katso heidän olevan erityisen haavoittuvassa asemassa ja palauttaa heidät usein Dublin-sopimuksen perusteella Italiaan.
”Onhan Suomella mahdollisuus ottaa nämä käsittelyyn, mutta käytännössä rima on aika korkealla. Pitää olla painavia humanitaarisia syitä: terveyteen liittyviä tai henkilöllä on pieniä lapsia tai hän on traumatisoitunut. Ihmiskauppa itsessään ei ole riittävä peruste”, sanoo johtaja Kukka Krüger Maahanmuuttovirastosta.

Kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimistossa työskentelevä ylitarkastaja Venla Roth tekee parhaillaan selvitystä viime vuoden oleskelulupapäätöksistä, jotka koskevat näitä naisia. Hän pyrkii analysoimaan, miten niissä täyttyvät Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja EU-oikeuden määräykset ihmiskaupan uhrien auttamisesta ja suojelemisesta. Analyysi valmistunee syksyllä, mutta alustavia johtopäätöksiä voidaan tehdä jo nyt.
Rothin mielestä on syytä pohtia, rikkooko Suomi sitä sitovia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
”Merkittävässä osassa kielteisistä ratkaisuista Maahanmuuttovirasto myöntää, että nainen on ihmiskaupan uhri. Mutta oikeudellisessa arviossa sillä ei ole mitään merkitystä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta ja EU:n ihmiskauppadirektiivi velvoittavat jäsenvaltiot tunnistamaan uhrit eikä tunnistamisprosessin aikana ihmiskaupan uhriksi uskottua henkilöä ei saa poistaa maasta.”
Yleissopimus velvoittaa myös maata, jossa uhri on tunnistettu. Jos Suomi käännyttää ihmiskaupan uhrin, sen pitäisi kaikin keinoin huolehtia siitä, ettei hän joudu uhriksi uudelleen, sekä siitä, että hänet ohjataan asiantuntevan tuen piiriin.
Maahanmuuttovirastossa ei tiedetä, mitä Suomesta käännytetyille naisille tapahtuu Italiassa tai Nigeriassa. Kukka Krügerin mukaan Italiassa on kattava tukijärjestelmä jonne uhri voi hakeutua. Miten se konkreettisesti tapahtuu sen jälkeen, kun nainen lapsineen on viety Italiaan, ei ole hänen mukaansa oikeastaan enää viraston asia.

Päätin selvittää, mitä Suomesta käännytetyille ihmiskaupan uhreille tapahtuu.
Matkustin Italiaan ja löysin sieltä kolme Suomesta käännytettyä äitiä pienine lapsineen. He olivat päätyneet takaisin tienvarteen ja prostituutioon, koska toimivaa tukijärjestelmää ei Italiasta ole löytynyt.
33-vuotias Joy nukuttaa pienet lapsensa, ennen kuin lähtee junalla yön selkään. Joskus hänen on lähdettävä, ennen kuin kolmivuotias on nukahtanut.
”Hän kysyy: ’Äiti, minne menet?’ Vastaan: ’Älä ole huolissasi, äiti tulee pian takaisin’”, Joy kertoi. ”Aiemmin yritin vältellä vaarallisia asiakkaita, sellaisia jotka lyövät ja voivat tappaa, mutta Suomen jälkeen ajat ovat olleet niin huonot, että olen ottanut sellaisiakin. Eniten pelkään sitä, että jonain aamuna palaan kotiin siniseksi hakattuna tai en palaa lainkaan. Mitä lapsille tapahtuu, jos minä kuolen?”

Lue juttu suomeksi: "Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltua". Lue juttu ruotsiksi: "Din rädsla är objektivt sett inte befogad"