Hyväksymme kidutuksen mutta emme hakemusta

27. heinäkuu 2016, Ari Lahdenmäki

Espoon kirjastotoimen aluejohtaja ja pitkän linjan aktivisti Sunniva Drake julkaisi tänään netissä päätöksen, jolla Maahanmuuttovirasto epää turvapaikan Irakin Mosulista kotoisin olevalta arkkitehti-insinööriltä. (Turvapaikkapäätökset ovat salassa pidettäviä hakijan suojelemiseksi.)
Päätöksen perustelut ja johtopäätökset ovat paikoin skitsofreenista luettavaa. Turvapaikanhakija, joka on sunnimuslimi, on kertonut turvapaikkakuulustelussa, että Mosulia hallitseva terroristijärjestö IS​ vainosi häntä. Hänet oli myös mielivaltaisesti pidätetty Irakin armeijan tarkastuspisteellä, ja häntä oli kidutettu vankeudessa. Suomen viranomainen uskoo miestä.
”Maahanmuuttovirasto hyväksyy johdonmukaisen kertomuksesi pidätyksestäsi, vangitsemisestasi ja siitä, että sinua on kidutettu vangitsemisen aikana”, päätöksessä todetaan. Uskottavana virasto pitää myös sitä, että IS räjäytti miehen kotitalon Mosulissa. Vainoa se ei kuitenkaan ollut.
”Talon räjäytys on luonteeltaan omaisuuteen kohdistuva teko[,] eikä Maahanmuuttovirasto pidä sitä vainona.”

Tästä hieman yllättävästä tulkinnasta huolimatta asiat näyttävät vielä olevan turvapaikanhakijamme kannalta hyvin siinä kohtaa päätöstä, jossa lukee, että ”kaikki laissa säädetyt edellytykset turvapaikan myöntämiselle täyttyvät” hänen kohdallaan.
Mutta koska ulkomaalaislain mukaan turvapaikka tai toissijainen suojelu ”voidaan jättää myöntämättä” ulkomaalaiselle, joka voi jossain kotimaansa osassa saada suojelua ja kohtuullisesti oleskella siellä, virasto turvautuu tähän mahdollisuuteen: turvapaikkaa ei myönnetä vaan miehen on muutettava Bagdadiin.
Bagdadissa kyllä tapahtuu Maahanmuuttovirastonkin mukaan terrori-iskuja ja siellä vainotaan sunnalaisia, mutta viraston tieto Irakista ”ei kuitenkaan tue sellaista johtopäätöstä, että jokainen Bagdadissa asuva sunnimuslimi olisi vainon vaarassa yksinomaan uskonsuuntauksensa vuoksi”.
Eli ei muuta kuin uusi elämä pääkaupungissa… Tietääkö virasto, minkälainen asunto- ja työtilanne kaupungissa on? Millaiset mahdollisuudet arkkitehdillämme on työllistyä ja ansaita elanto uudessa kotikaupungissaan?

Maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jaana Vuorion sijaisena toimiva apulaispäällikkö Raimo Pyysalo ei tiedä. Hänen ei tarvitse.
”Katsomme asiaa turvallisuuden lähtökohdasta”, Pyysalo sanoo Long Playlle. ”Työllisyys- ja asuntotilanteen arvioiminen ei kuulu siihen harkintaan.”
Virasto sen sijaan selvittää, onko turvapaikanhakijalla mahdollisuus niin sanottuun sisäiseen pakoon eli muuttamiseen jonnekin kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa turvalliselle alueelle. Jos mahdollisuus on, virasto edellyttää lähtökohtaisesti, että sitä käytetään.
”En nyt sanoisi, että se on automaattista. Maahanmuuttovirasto käyttää kokonaisharkintaa.”
Entä miksi virasto katsoo, että kotitalon räjäyttäminen ei ollut vainoa vaan ”omaisuuteen kohdistuva teko”?
”Se on toimintakysymys. En ota siihen kantaa”, Pyysalo sanoo.

Viraston salaisia päätöksiä käsitellään Long Playn elokuussa ilmestyvässä pitkässä jutussa ”Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltu”. Palkittu toimittaja Jeanette Björkqvist on tutustunut yli 20 turvapaikkapäätökseen.
Maahanmuuttovirasto ei tiedä, mitä käännytetyille kuuluu, koska se ei sille kuulu. Björkqvist matkusti Italiaan ja löysi kolme Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutunutta ja täältä käännytettyä nigerialaista äitiä lapsineen. Äidit olivat päätyneet kadunvarteen seksityöhön, koska toimivaa tukijärjestelmää ei Italiasta sittenkään löytynyt.

JUTTUA ON KORJATTU 28.7. klo 20:20: Jutussa sanottiin aiemmin virheellisesti, että miehen mielivaltainen vangitsija ja kiduttaja oli terroristijärjestö IS. Mies otettiin kuitenkin kiinni Irakin armeijan tarkastuspisteellä, josta hän päätyi vankeuteen ja kidutetuksi.