Huonoista päätöksistä kärsivät eniten ne, joilla on vähiten valtaa

10. marraskuu 2017, Elina Hirvonen

”Sitä tapausta ei koskaan käsitelty meillä poliittisesti.”

Näin sanoi helsinkiläinen kuntapoliitikko, kun taannoin puhuin hänen kanssaan lastensuojelun asiakkaana olleen 8-vuotiaan Eerikan kuolemasta. Olin tyrmistynyt. Tein kolme vuotta sitten Long Playlle jutun, jota varten seurasin viikon ajan helsinkiläisten lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden arkea. Kohtaamilleni lastensuojelun työntekijöille ja tutkijoille oli selvää, että lapsen kuoleman taustalla vaikuttivat poliittiset päätökset. Helsingissä poliitikot itse eivät kuitenkaan käsitelleet asian poliittista puolta lainkaan.

Eerikan asioita hoitaneet työntekijät olivat tehneet kohtalokkaan virheen, kun lasta ei ollut sijoitettu. Mutta silloin kun yhden työntekijän vastuulla on kymmeniä, joskus yli sata lasta, kohtalokas virhe voi sattua kenelle tahansa. Vaikka lastensuojelun työntekijät tekivät yksittäiset päätökset, tapahtumien taustalla oli politiikka – pitkä ketju päätöksiä. Lastensuojelun resurssit on vedetty niin kireälle, että työntekijät ovat jatkuvasti äärirajoilla.

Nyt lastensuojelu on Vantaalla ajautunut kriisiin, koska päteviä työntekijöitä ei ole tarpeeksi. Kriisin takia lastensuojeluilmoituksia on purkamatta iso suma. Päätösten laatu saattaa kärsiä. Kymmenet lapset ja perheet eivät saa sitä apua, jota tarvitsisivat juuri nyt.

Kriisi on kytenyt pitkään. Viime vuonna Vantaalla lastensuojelun työntekijät tekivät omasta työpaikastaan kantelun aluehallintovirastoon. Silloin arviolta kaksisataa Vantaan lastensuojelun asiakkaana olevaa lasta oli vailla omaa työntekijää, ja sadalla lapsella oli työntekijä, joka ei ehtinyt tavata heitä kasvokkain vuoteen. Jo vuonna 2014 työntekijät arvioivat Helsingin Sanomissa työolosuhteet niin mahdottomiksi, että ne voisivat pahimmillaan johtaa lapsen kuolemaan.

Vaikka tilanne on kärjistynyt Vantaalla, lastensuojelun kriisi on valtakunnallinen.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijät vastaavat virheellisistä päätöksistä viime kädessä oikeudessa. Henkisesti virhe voi olla niin raskas, että se vie työkyvyn, kuten Eerikan tapauksessa kävi. Apua tarvitseville lapsille ja perheille virheet ovat vielä kohtalokkaampia.

Yhteiskunnan haavoittuvimmille ihmisille tarkoitettujen palveluiden kohdalla pätee julma sääntö: kovimman hinnan huonoista päätöksistä maksavat ne, joilla on vähiten valtaa vaikuttaa.

Lastensuojelun kriisistä tietää jokainen, joka viitsii kuunnella työntekijöitä. Asia ei ratkea yksin rahalla, mutta sen ratkaisemiseen tarvitaan poliittista tahtoa. Vastuu siitä on poliitikoilla jo nyt.

Lue Elina Hirvosen artikkeli "Suojelupäätöksiä" täältä.

Lisää kirjoittajalta