Hallitus voi pelastaa Fennovoiman, mutta kehtaako se?

14. kesäkuu 2015, Hanna Nikkanen

Fennovoiman ydinvoimalahanke on vaikean tilanteen edessä. Yhtiöllä on 16 päivää aikaa näyttää, että vähintään 60 prosenttia sen Pyhäjoelle suunnittelemasta ydinvoimalasta on eurooppalaisessa omistuksessa. Se on yksi rakentamisluvan ehdoista. Muuten yhtiön pitää palata nollapisteeseen: hakemaan ydinvoimalalleen uutta periaatelupaa. Fennovoima voi vielä pelastua, mutta ei välttämättä täysillä tyylipisteillä. Yhtiöllä on ainakin kuusi tapaa ylittää kesäkuun lopun deadline.

1. Hallitus myöntää lisäaikaa rakentamislupahakemukselle. Aikaraja on asetettu eduskunnan myöntämässä periaateluvassa. Niistä ei ole ollut tapana lipsua. Teollisuuden Voima pyysi viime syksynä lisäaikaa Olkiluodon neljännen reaktorin rakentamisluvalle eikä sitä saanut. Uusi hallitus voisi päättää toimia nyt toisin, mutta se ei näyttäisi hyvältä – ei hallituksen eikä Fennovoiman kannalta.

2. Hallitus luopuu 60 prosentin kotimaisuusasteen vaatimuksesta. Tämä olisi teoriassa mahdollista, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Herkko Plit Ylen haastattelussa: edellisen hallituksen ja eduskunnan asettama poliittinen ehto ei sido uutta hallitusta. Kelkan kääntämistä olisi kuitenkin kiusallista selittää, kun työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn suhtautui viime syksynä venäläisen laitostoimittaja Rosatomin mukaantuloon hyvin kielteisesti ja pitää edelleen kotimaisuusastetta tärkeänä.

3. Hankkeeseen löytyy merkittävä uusi eurooppalainen osakas. Jos pelastaja on jokin holding-yhtiö tai vaikkapa unkarilainen energiayhtiö, herää epäilys, että voimalasta jo kolmanneksen omistava Rosatom on naamioinut rahojaan eurooppalaisiksi. Fennovoimalla ei välttämättä ole varaa murehtia tyylipisteistä, mutta työ- ja elinkeinoministeriön voi olla vaikea sulkea silmiään bulvaanijärjestelyiltä.

4. Vanhat osakkaat kasvattavat osuuttaan. Outokummun on arvioitu olevan varmin hankkeesta hyötyjä. Se voisi kenties vielä laittaa lisää rahaa likoon. Myös joidenkin kunnallisten sähköyhtiöiden piiristä voi löytyä vielä maksuhalukkuutta. Molemmissa tapauksissa markkinoiden haluttomuutta paikattaisiin ainakin osittain veronmaksajien rahoilla.

5. Fortum ehtii mukaan. Fortum asetti syksyllä Fennovoima-osallistumisensa ehdoksi Venäjällä suunnittelemansa vesivoimakaupat. Ne takkuilevat, mutta ehkä venäläisosapuoli vain venyttää kaupantekoa viime tinkaan varmistaakseen itselleen hyvät ehdot. Fortumin osallistuminen olisi loistava uutinen Fennovoimalle, koska yhtiö saisi vihdoin jalkansa loppusijoitusluolasto Onkalon oven väliin. Kesäkuulle 2016 vaadittu loppusijoitussuunnitelma on nimittäin yhtiön seuraava kompastuskivi.

6. Valtio tulee hätiin. Fennovoiman osakkaaksi lähteminen valtion sijoitusyhtiö Solidiumin kautta olisi epäsuosittu päätös jopa ydinvoimamyönteisten hallituspuolueiden riveissä. Väistämättömien Talvivaara-vertausten sietämisessä auttaisi se, että vastuu päätöksestä ei lepäisi heppoisilla harteilla: pääministeri Sipilä teki hallitusneuvotteluissa poikkeuksellisen ratkaisun ja otti itselleen valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin salkun.