Bulgaria hautasi umpikorruptoituneen voimalahankkeen – Fennovoima palkkasi skandaalissa ryvettyneen konsultin hallitukseensa

22. lokakuu 2015, Hanna Nikkanen

Moni ajattelee, ettei Suomi voi enää irtautua Rosatomin ydinvoimalahankkeesta. Mutta on niin tehty muuallakin. Bulgarian parlamentti hautasi Rosatomin kalliin voimalahankkeen, joka oli lopulta umpikorruptoitunut. Yksi skandaalin päähenkilöistä istuu nyt Fennovoiman hallituksessa.

Belenestä piti tulla aikansa turvallisin ydinvoimala. Bulgarian pohjoisrajalle rakennettavaa voimalaa suunniteltiin jo 1970-luvun alussa, mutta verkkaisesti edennyt hanke ei ehtinyt valmiiksi ennen Neuvostoliiton romahtamista. Kymmenisen vuotta sitten venäläinen Rosatom ja Bulgarian valtion energiayhtiö NEK sopivat kesken jääneen hankkeen jatkamisesta. Mukana oli myös suomalainen Fortum: se allekirjoitti vuonna 2010 Rosatomin ja NEK:n kanssa sopimuksen yhteistyöstä. Fortum oli määrä toimia Belenen teknologia- ja turvallisuuskonsulttina, ja se varaisi mahdollisuuden prosentin omistusosuuteen.

Belenestä kasvoi yksi Bulgarian lähihistorian suurimmista korruptioskandaaleista. Tarinan päähenkilöitä olivat yhdysvaltalais-australialaisen konsulttiyhtiö WorleyParsonsin ydinvoimajohtaja Djurica Tankosic sekä hänen entinen liikekumppaninsa Bogomil Manchev. Tarina on pitkä ja monipolvinen, mutta sen pihvi on tässä:
NEK tilasi vuonna 2005 laajan ja jatkuvan konsulttipalvelun yhtiöltä, jota Manchev ja Tankosic tuolloin yhdessä pyörittivät. Sopimuksen mukaan firma hoitaisi käytännössä kaikki NEK:lle kuuluvat tehtävät: lakipalvelut, viranomaiskontaktit, ympäristöselvitykset ja venäläisten teknisten asiakirjojen arvioinnin. Se tekisi jopa PR-työtä voimalan puolesta.
Konsulttisopimus siirtyi myöhemmin WorleyParsonsille, Djurica Tankosicin mukana. Yhtiö teetti suuren osan tilatuista selvityksistä Manchevin firmalla. NEK:n kirjanpidon mukaan WorleyParsons laskutti palveluksistaan Bulgarialta runsaan kuuden vuoden aikana yli 200 miljoonaa euroa.
Sitten vuonna 2010 WorleyParsons perusti yhteisyrityksen Rosatomin tytäryhtiön kanssa. Firmaa oli enää vaikea uskoa puolueettomaksi arvioijaksi, mutta konsulttisopimusta kuitenkin jatkettiin. Bulgarian median mukaan maksut juoksivat WorleyParsonsille senkin jälkeen, kun maan hallitus oli jo käynnistänyt prosessin Belene-hankkeen jäädyttämiseksi. Myöhemmin, kun hankkeen budjetti oli paisunut huomattavasti, oppositio kiinnitti huomiota yksittäisten selvitysten hintalappuihin: miten esimerkiksi yhteen ympäristöselvitykseen oli saatu uppoamaan yli miljoona euroa, kun toisessa voimalassa vastaavan selvityksen hinta oli ollut yli 20 kertaa pienempi? Lisäksi ympäristöjärjestöjen mukaan Beleneä koskevat selvitykset olivat hyvin pinnallisia eikä niiden perusteella olisi pitänyt näyttää voimalalle vihreää valoa.

Haastattelemani bulgarialaislähteet korostavat, että ongelma on Bulgariassa yleinen, ja Belenen erottaa tässä suhteessa muista voimalahankkeista vain poikkeuksellisen suuri mittakaava.
Bogomil Manchev tunnetaan yhtenä Bulgarian energiamafian kolmesta kärkimiehestä. Niin häntä luonnehti muun muassa Yhdysvaltain Sofian-lähetystön vuonna 2006 laatima salainen korruptioraportti, jonka Wikileaks myöhemmin julkisti. Raportin mukaan Bulgariassa "...kourallinen toimijoita pitää julkisia hankintasopimuksia kuristusotteessaan ja käyttää kohtuuttoman suurta vaikutusvaltaa hallinnon päätöksentekijoihin ja maan energiapolitiikkaan".
Saman sähkeen mukaan Tankosic puolestaan oli WorleyParsonsin Bulgarian-toimiston linkki energiamafiaan. WorleyParsonsin edeltäjä Parsons E&C, jota Tankosic johti, jakoikin Bulgarian puolustusministeriön korttelissa sijaitsevan toimiston Manchevin yhtiön kanssa. Myöhemmin WorleyParsons on pitänyt toimistoaan suoraan Belenen rakentajan, Rosatomin tytäryhtiö Atomstrojeksportin toimiston alapuolella.
"Mistään Beleneen liittyvistä julkisista asiakirjoista ei löydy Tankosicin nimeä”, hanketta seurannut asiantuntija sanoo. ”Niissä esiintyy aina alihankkijoita, yksittäisiä asiantuntijoita, auditoijia. Mutta hän oli aina paikalla kaikissa Beleneen liittyvissä tapahtumissa."
Vyyhdin käsittely on Bulgariassa kesken, mutta tämä on maan median ja Long Playn haastattelemien paikallisten asiantuntijoiden mukaan kiistatonta: vanhat liikekumppanukset Manchev ja Tankosic onnistuivat kanavoimaan umpikorruptoituneesta NEK:sta satoja miljoonia euroja omille yrityksilleen. He olivat pukkeja kaalimaan vartijoina: kun Bulgarian valtion piti hyväksyä Rosatomin suunnitelmia, Manchev ja Tankosic edustivat sekä Rosatomia että Bulgariaa.
Belene kuopattiin maan parlamentin päätöksellä helmikuussa 2013.
Kesällä 2013 Bogomil Manchev sai syytteen kavallukseen yllytyksestä ja ympäristöraporttien väärentämisestä Belenessä. Myös WorleyParsonsin maajohtaja sekä kaksi NEK:n johtajaa pidätettiin tutkinnan aikana. Manchevin oikeudenkäynti on kesken.

Fennovoiman Pyhäjoelle suunnittelema ydinvoimala oli hilkulla kaatua kahdesti viime kesän aikana: asian sinetöivä päätös kirjoitettiin jo valmiiksi työ- ja elinkeinoministeriössä. Kahdesti hanke myös pelastui, aina aivan viime hetkellä.
Moni mukanaolija arvelee, että nyt katuminen olisi jo myöhäistä. Naimakauppa voimalaa rakentavan ja rahoittavan, Putinin alaisuudessa toimivan energiajätti Rosatomin kanssa vaikuttaa pysyvältä. Mutta Belenen tarina todistaa, että Rosatomista voi erotakin. Kalliiksi se toki on Bulgariassa tullut.
Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeella ja Belenellä on muuten yllättävän paljon yhteistä. Fortum on häärännyt molemmissa hankkeissa. Ainakin Turussa konsulttiyhtiö Pöyryllä on ollut samantyyppinen rooli kahden osapuolen konsulttina, joka WorleyParsonsilla oli Bulgariassa. Tärkein yhteys on kuitenkin itse Djurica Tankosic. Hänet valittiin Fennovoiman hallituksen jäseneksi huhtikuussa 2014, kun WorleyParsons oli tullut Rosatomin kautta hankkeeseen mukaan neuvonantajaksi. Myöhemmin Tankosicin rooli Fennovoiman hallituksessa vaihtui varajäseneksi.
Heinäkuun 2015 alussa Fennovoima joutui selittämään, ettei se ollut tiennyt kroatialaisen yllätysosakkaansa Migritin venäläistaustasta – asia olisi selvinnyt parilla nopealla Google-haulla. Kolme viikkoa myöhemmin Österbottens Tidning nosti esiin Tankosicin roolin Beleneä ympäröivässä korruptiovyyhdessä, ja jälleen Fennovoima vakuutti, ettei ollut tiennyt. Yhtiö antoi ymmärtää, että molemmat yhteistyötahot olivat löytyneet Rosatomin kautta. Belenen farssi ei ole ollut ydinvoima-alalla mikään salaisuus, ja Tankosicin nimi on monille suomalaisille ydinvoima-alan asiantuntijoille ja virkamiehille tuttu. Jos asia on todella jäänyt Fennovoiman johdolta huomaamatta kun hallitukseen haalittiin uusia jäseniä, on rekrytointiprosessin täytynyt vuotaa kuin seula.

Hanna Nikkanen tutki Fennovoimaa keväällä ja kesällä 2015. Lue “Fennomania” täältä.